Kotouttaminen vaatii kykyä reagoida

Off

Kyky reagoida ja muuttaa kotouttamisen toimenpiteitä asettaa paineita viranomaisille, palveluntarjoajille ja kotouttamistyön parissa työskenteleville. Äkkinäiset ratkaisut ja heikosti suunnitellut pilotoinnit voivat asettaa oppijat huonoon asemaan ja kasvattaa maahanmuuttajatyötä tekevien tunnetta siitä, etteivät he voi tehdä työtään laadukkaasti tai tarvittavin resurssein. Projektityössä on siis nopealiikkeisyyden vaatimuksesta huolimatta ymmärrettävä ajan antamisen tärkeys ja kehitystyön prosessinomaisuus, toteaa Siirtolaisuusinstituutin tutkija Mervi Matswetu AboaNova-hankkeelle tekemässään tutkimusraportissa.

Suomessa on valtakunnallisesti tekeillä useita samanaikaisia muutoksia, jotka voidaan kotouttamisen näkökulmasta nähdä joko uhkana tai mahdollisuutena. Muun muassa aikuisten perusopetuksen uudistus, ammattiopetusreformi, maakuntauudistus kuntakokeiluineen, sote-uudistus, kotouttamislain uudistus sekä muutokset kotoutumiskoulutukseen liittyen luovat haasteita erityisesti opetuksen suunnitteluun. Toimintatutkimuksessa onkin pureuduttu kotouttamisen toimintakentän muutoksiin ja niihin vastaamiseen erityisesti hanketyön näkökulmasta.

Tutkimuksessa on käsitelty maahanmuuttajien kotouttamista lähinnä koulutuksen näkövinkkelistä, mutta toimenpide-ehdotuksissa on painotettu myös työllistymisen ja yrittäjyyden merkitystä kotouttavina toimenpiteinä. Näitä ovat muun muassa yrittäjyyden esiin nostaminen jo varhaisessa kielikoulutusvaiheessa sekä yhteistyö paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Vaikka toimintatutkimus on tehty AboaNova-hankkeen tarpeisiin, tarjoaa se tiivistetysti tietoa myös toimintakentässä tapahtuvista muutoksista ja maahan muuttaneiden profiileista. Näin se tarjoaa pohjaa myös muille kehittämishankkeille ja kotouttamisen kanssa toimiville.

Lataa tutkimusraportti tästä».

AboaNova – Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen Turun seudulla -hankkeen tavoitteena on nopeuttaamaahanmuuttajien siirtymistä kielikoulutuksesta muihin koulutuksiin ja työelämään sekä yrittäjiksi kehittämällä uusia, entistä työelämälähtöisempiä kielikoulutuksen toteutustapoja. Lisäksi projektissa kehitetään digitaalisen ja muun ohjauksen sekä tukitoiminnan uusia toimintamalleja. Hankkeen hallinnoivana organisaationa toimii Turun kaupungin sivistystoimiala ja sitä rahoittaa ESR.