Ylöspäin eriyttävä matikkakerho opiskelijoille

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa kehitettiin matematiikkakerho nille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet matematiikasta. Kerhossa opiskelijat syventyvät sellaisiin yhdessä valittuihin mielenkiintoa herättäviin aihepiireihin, joihin valtakunnallisten matematiikan kurssien puitteissa ei ole aikaa tai mahdollisuutta perehtyä. Syventävät aiheet laajentavat käsitystä matematiikan sisällöistä, kehittävät luovaa ongelmanratkaisukykyä sekä lisäävät kiinnostusta oppiainetta kohtaan.

Jatka lukemista

Lähtötason ja tuen tarpeen kartoittaminen matematiikassa, englannissa, ruotsissa ja äidinkielessä

Jyväskylän Lyseon lukiossa kehitettiin lähtötason ja tuen tarpeen kartoittamisen keinoja eri oppiaineissa. Kartoitus toteutetaan ensimmäisen vuositason opiskelijoille heti lukio-opintojen alussa osana opiskelijan tuentarpeen havaitsemisen laajempaa kokonaisuutta. Keinoina tähän on sekä opiskelijoiden tekemä lähtötasotesti että aloituskyselyyn vastaaminen.

Jatka lukemista

Pedagogisen tuen prosessi lukio-opiskelijan näkökulmasta

Turun lukiokoulutuksessa laadittiin lukio-opiskelijoille ja heidän huoltajilleen suunnattu oppimisen tuen verkkosivu, joka linkitettiin osaksi kaikkien kaupungin lukioiden omia verkkosivuja. Sivulle kuvattiin pedagogisen tuen ja ohjauksen prosessi lukio-opintojen aikana, kerättiin tietoa lukio-opiskelijaa askarruttavista opintojen etenemiseen liittyvistä haasteista ja ratkaisuista sekä koottiin tietopaketti lukion eri toimijoiden rooleista ja tehtävistä tukitarpeiden tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa. Ohjaus ja tuki Turun lukioissa verkkosivun taustalla on ajatus siitä, että kaikki opiskelun tukeen liittyvä tieto löytyisi kootusti yhdestä paikasta.

Jatka lukemista

Mentoriohjausmalli

Helsingin Englantilaisen koulun lukiossa kehitettiin opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista tukeva mentorointiohjausmalli. Toimintamallissa opettajat toimivat pienryhmien ohjaajina ja tapaavat ryhmiään usein ja säännöllisesti. Myös mentoriohjaajan ja opiskelijan kahdenkeskisiä tapaamisia järjestetään.

Jatka lukemista

Mentoriohjausmalli

Helsingin Englantilaisen koulun lukiossa kehitettiin mentoriohjausmalli, jolla on korvattu perinteinen ryhmänohjaus. Toimintamallissa opettajat toimivat pienryhmien mentoriohjaajina ja tapaavat ryhmiään tai ryhmänsä opiskelijoita usein ja säännöllisesti. Tarkoituksena on, että ensimmäisen vuositason mentoriryhmät ovat pienempiä, noin 10 hengen ryhmiä, jolloin mentoriohjaaja eli opettaja voi paremmin tutustua opiskelijoihinsa. Tavoitteena on, että mentoriohjaaja pysyisi samana koko lukion ajan.

Jatka lukemista

Oppimisanalytiikkaa hyödyntävä lyhyen matematiikan -kurssien oppimisympäristö

Turun Klassillisessa lukiossa kehitettiin vuosina 2017-2019 tutoriaalinen oppimisympäristö ja oppimismateriaalia sähköiseen ViLLE-ympäristöön lyhyen matematiikan opiskelun tueksi. Oppimisanalytiikkaa hyödyntävä TuOMO antaa työkaluja opiskelijoille itsensä kehittämiseen ja opettajille opiskelijoiden yksilöllisempään ohjaamiseen. 

Jatka lukemista

Fiilismittari

Fiilismittari on Turun lukiokoulutuksessa kehitetty sähköinen kysely lukio-opiskelijoille, jonka tavoitteena on kartoittaa lukuvuoden alussa opiskelijoiden opintoihin, hyvinvointiin ja tuen tarpeisiin liittyviä teemoja. Kyselyn avulla haluttiin selvittää erityisesti poikkeuksellisen kevään 2020 vaikutuksia lukio-opintoihin, niissä jaksamiseen sekä tuen tarpeisiin liittyen.

Jatka lukemista

Tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen malli

Espoon kolmessa lukiossa (Otaniemen lukio, Espoon yhteislyseon lukio, Leppävaaran lukio) kehitettiin tuen tarpeen varhaisen havaitsemisen malli. Toimintamallia varten luodut keskeiset työkalut ovat opiskelijoille suunnattu kysely lukio-opintojen alkuun, aineenopettajan havainnointilomake ja opettajien pedagoginen palaveri. 

Jatka lukemista