Lähdimme Luksiassa liikkeelle verkko-opiskelun ohjaamisen haasteista. Opettajilla oli alustavia ajatuksia siitä, mitä tarvitsisi kehittää: arvelimme, että monimuoto- ja oppisopimusopiskelijoiden ohjaukseen tarvitaan selkeämpää aikatauluttamista, opintojen etenemisen seurantaa sekä ajantasaisen palautteen ja tuen antamista. Totesimme myös, että nämä ovat vain oletuksia. Jotta todella tietäisimme, mitä opiskelijat ajattelevat, asiasta täytyy kysyä heiltä. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on myös opiskelijoiden osallistaminen. Näistä syistä toteutimme opiskelijakyselyn verkko-opintoja suorittaneille opiskelijoille.
Päädyimme tekemään opiskelijakyselyn, johon valikoimme kolmelta YTO-opettajalta neljä verkko-opintoa, joita kohderyhmämme – monimuoto- ja oppisopimusopiskelijat – olivat suorittaneet viimeisen kuuden kuukauden aikana:
- Viestintä ja vuorovaikutus vieraalla kielellä, englanti (3 osp)
- Kestävän kehityksen edistäminen (1 osp)
- Taide ja luova ilmaisu (1 osp)
- Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, suomi (4 osp)
Kyselyn tavoitteet
Opiskelijakyselyllä tavoiteltiin asiakkaan näkemystä hankkeen ydinteemoihin, joita ovat:
- YTO-opintojen suorittamistapojen ja opetusmenetelmien monipuolistaminen
- verkko-opiskelijoiden kokemus kurssien sisällöstä, tehtävistä, suoritustavoista ja ohjauksesta
- aktivoivat ja toiminnalliset opetusmenetelmät verkkokursseilla
- verkko-opintojen materiaalien monipuolisuus
- verkko-opintojen suoritustapojen monipuolisuus
- miten opiskelija oppii parhaiten
- Verkko-opetuksen ohjauksen kehittäminen
- opettajan ohjaus ja palaute sekä opiskelijan oma suoritusten seuranta
- opettajan arviointi ja opiskelijan itsearviointi
- hylättyjen suoritusten vähentäminen YTO-opinnoissa
- Yleinen ohjaus YTO-aineiden verkko-opintoihin
- keneltä opiskelija on saanut ohjausta verkko-opintoihin, onko ohjaus ollut riittävää
- miten verkko-opintojen ohjausprosessi toimii käytännössä
- YTO-opintojen osaamisen tunnustamisen prosessi
Kyselyn keskeisimmät tulokset
Opiskelijakysely toteutettiin Google Forms -kyselylomakkeella. Linkki kyselyyn lähetettiin Wilma-viestillä maaliskuussa 167 opiskelijalle. Saimme määräaikaan mennessä vastauksia 41 kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 25 %. Tähän tekstiin olemme koonneet keskeisiä tuloksia kyselystä. Kyselytutkimus kaavioineen on kokonaisuudessaan saatavissa Luksiasta. Ota yhteyttä projektivastaava Mirva Vuoreen (mirva.vuori@luksia.fi).
Kurssilla hankitun osaamisen ja tietojen hyödyntäminen sekä suoritustapojen monipuolisuus
Opiskelijakyselyn analysoinnin perusteella tutkimukseen valikoidut verkko-opinnot tukevat pääsääntöisesti hyvin oppisopimus- ja monimuoto-opiskelijoiden oppimista. Kun YTO-opettajat tarkastelivat kyselyä yhdessä, todettiin, että verkko-opinnoissa on myös kehittämistarpeita. Esimerkiksi selkokieliset ja yksiselitteiset tehtävänannot nousivat esille.
Yleinen ohjaus YTO-opintoihin ja osaamisen tunnustaminen YTO-opintoihin liittyen
Kyselyn tulosten perusteella tutkinnonohjaajien antama ohjaus YTO-opintoihin toimii hyvin. Tutkinnonohjaajat ovat usein opiskelijan tärkein tietolähde, joten on erityisen tärkeää, että heidän antamansa tieto pitää paikkansa. YTO-opettajien näkemyksen mukaan yhteistyötä tutkinnonohjaajien ja YTO-opettajien välillä voisi siksi kehittää vielä edelleen. Tietoa pitää saada helposti myös muualta kuin tutkinnonohjaajilta, esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilta, joita kehitetään edelleen.
Oman yhteysopettajan ohjaustyö, ilmoittautuminen ja opintojen aikatauluttaminen
Opiskelijan jatkuvan ohjauksen tarve nousi esille kartoituksessa. Osa opiskelijoista kaipasi tiiviimpää yhteyttä opettajaan ja vahvistusta siitä, että he ovat oikealla tiellä. Lisäksi kaivattiin selkeyttä verkkokursseille ilmoittautumiseen: kenelle ja milloin ilmoittaudutaan ja millä aikataululla suoritus pitää saada valmiiksi. Opettajat miettivät myös, kuinka nämä tiedot saataisiin parhaiten välitettyä opiskelijalle.
Jatkuvan ohjauksen kehittämisen keinoiksi pohdimme verkko-opiskelijoiden aloitusinfotilaisuutta ja välipalautetta suorituksen puolivälissä. YTO-opettajat toivoivat oman ohjaustyönsä ja tutkinnonohjaajien tueksi strukturoitua verkko-opintojen ohjausmallin kuvausta.
Verkkototeutusten kehittäminen
Kysymykseen Miten opit parhaiten? vastauksissa eniten mainintoja saatiin seuraavasti:
- linkit internet-aineistoihin (27 mainintaa)
- videomateriaalit (21)
- luetun ja kuullun ymmärtäminen (20)
- tiedonhaku (19)
- kyselyt ja testit (15)
Itsearviointi on mukana verkkokurssien pakollisissa tehtävissä, mutta se on saanut melko vähän mainintoja. Tämän perusteella voidaan todeta, että opiskelijat eivät koe itsearvioinnin tukevan oppimista ja kehittymistä kovin paljon. Vertaisarviointi ei saanut yhtään mainintaa, mutta sitä ei todennäköisesti ole verkkokursseilla yleisesti käytössä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näitä voisi jättää verkkototeutuksista pois – oman osaamisen arviointi on yksi osaamistavoite. Itse- ja vertaisarvioinnin merkitystä pitäisi sen sijaan tuoda entistä selkeämmin esille, jotta myös opiskelijat ymmärtävät sen tärkeyden.
Opiskelijat kaipasivat vaihtoehtoisia tapoja näyttää osaamista – vaihtoehto kirjoittamiselle voi olla esimerkiksi suullinen näyttö tai videon tekeminen. Näitä vaihtoehtoisia tapoja haluamme hankkeessa ideoida edelleen ja ottaa käyttöön entistä laajemmin.
Seurantakysely
Opiskelijoiden ääntä on ehdottoman tärkeä kuulla – heitä vartenhan verkkokurssit ovat. Kun verkko-opintojen ohjausta ja verkkototeutuksia on kehitetty syksyn 2021 aikana, olisi kiinnostavaa kuulla, mitä opiskelijat ajattelevat keväällä 2022. Ovatko tulokset erilaisia? Ennen kevättä myös kyselyä on varmasti syytä hieman muokata, jotta tuloksista saadaan mahdollisimman paljon irti; vertailukelpoisuus on kuitenkin syytä säilyttää. Lisäksi otannan olisi syytä olla laajempi, jotta saadaan opiskelijapalautetta kaikkien YTO-osa-alueiden verkkototeutuksista mahdollisimman monen alan opiskelijoilta.