Helsingin Englantilaisessa koulussa kehitettiin ja otettiin käyttöön koko koulun yhteinen hyvinvoinnin seurantamalli, jonka kohderyhmänä ovat lukion opiskelijat, huoltajat, opiskeluhuolto, opettajat sekä koulun johto. Mallin avulla halutaan kartoittaa koko koulun kokemuksia yhteisestä hyvinvoinnista ja tuoda lisää yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria koulun arkeen.
Mistä on kyse?
Toimintamallin tarkoituksena on seurata oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisesti koko koulun hyvinvointia sekä suunnitella ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Erityisesti huomiossa ovat motivaatioon liittyvät ongelmat, kouluviihtyvyys, osallisuus, omiin osaamisen ja pärjäämisen tunteisiin sekä mahdollisuuksiin vaikuttaminen sekä itsenäinen toimiminen ja osallistuminen. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria ja toimintatapoja, joilla koko oppilaitosyhteisössä edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden motivaatiota, oppimista, hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta.
Osana koulun oppilas- ja opiskelijahuoltoa koulussa kokoontuu koulun laaja hyvinvointiryhmä kolme kertaa lukuvuodessa (viikoilla 35, 5 ja 20) ja kokouksen kesto on 90 minuuttia. Paikalla ovat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, (lääkäri), kuraattori, psykologi, oppilaskunnan (yläkoulu) / opiskelijakunnan (lukio) edustaja ja aineenopettaja. Kokoukseen kutsutaan myös edustusta vanhemmista (esim. vanhempainyhdistys), aiheesta riippuen opettajia ja koulun ulkopuolisia toimijoita (nuorisotoimi, poliisi, järjestöt ym.).
Kokouksessa käsitellään koko koulua koskevia teemoja. Lukuvuoden alussa valitaan pääteema, johon panostetaan ja suunnitellaan tulevat toimenpiteet. Aihe voidaan valita esim. kouluterveyskyselyn tulosten perusteella tai vanhemmilta, oppilailta tai koulun henkilöstöltä esiin nousseista teemoista (esim. ilmapiiri, yhteisöllisyys, kouluviihtyvyys, päihteet, kiusaaminen, koulun fyysinen ympäristö, työrauha). Joululoman jälkeen hyvinvointiryhmä tapaa toisen kerran, ja silloin käydään läpi mitä on jo tehty, ja mitä vielä kevään aikana tehdään. Ennen kesälomaa on yhteenvetokokous ja seuraavan lukuvuoden suunnittelua.
Tämän lisäksi järjestetään luokkatasokokouksia niin, että jokaisen ryhmän tilannetta käsitellään kaksi kertaa lukuvuodessa (valmistuvan lukioryhmän kokous vain syksyllä). Luokkatasokokouksen kesto on 60 minuuttia. Paikalla ovat rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, yhden luokka-/vuositason luokan-/ryhmänohjaajat ja oppilas-/opiskelijaedustus (2-3 oppilas-/opiskelijaedustajaa valitaan jokaiselta luokalta lukuvuoden alussa) sekä mahdollisuuksien mukaan vanhempia. Ryhmänohjaaja lähettää viestin koteihin pari viikkoa ennen kokousta sekä teettää luokkahyvinvointikyselyn (liitteenä alla) hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouksessa käsitellään luokkahyvinvointikyselyn tuloksia ensin pienryhmissä ja lopuksi yhdessä toimenpiteitä miettien. Osallistujat pohtivat yhdessä, miten esiin nousseisiin teemoihin voidaan tarttua, millaista tukea ryhmä kaipaa. Kokouksessa ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita, vaan koko ryhmän tilannetta yleisellä tasolla.
Mitä hyötyä käytäntö tuo lukion toimintaan?
Hyvinvointimallin avulla voidaan toteuttaa aidosti yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, saada tietoa ryhmien ja vuositasojen hyvinvoinnista järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti sekä osallistaa opiskelijat ja heidän vanhempansa hyvinvoinnin edistämiseen ja siihen liittyvien käytänteiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Käytäntö vaatii vähintään yhdeltä henkilöltä resurssia organisointiin ja tiedottamiseen. Lukiolaiset, heidän vanhempansa sekä opettajat osallistetaan paremmin lukion opiskeluhuoltotoimintaan ja koko koulun hyvinvointia seurataan tehokkaammin.
Materiaalia – klikkaa auki: Englantilaisen koulun luokkahyvinvointikysely
Lisätietoja
The English School
Seija Kiiskinnen
etunimi.sukunimi@engs.fi