Kategoriat
Yleinen

Rohkeasti kokeillen ja mitä siitä sitten seurasikaan…

(Jarmoluk 2017. Pixabay.)

Elämässä ja koulussa voi onnistua tai oppia. Saimaan ammattiopisto Sampossa opimme kuluneena vuonna yto-osa-alueita yhdistävästä tiimioppimisen kokeilusta. Kokeilu toteutettiin Perusteista poluille -hankkeen Ytojen monipuolistaminen -osahankkeessa. 

Kahden opiskelijaryhmän yto-opinnot järjestettiin parivalmennuksena noin puolen vuoden aikana. Toisessa ryhmässä opiskelijoita oli 9 ja toisessa 13. Kokeiluun osallistui viisi opettajaa ja siihen sisällytettiin 15 osaamispistettä: äidinkieli, englanti, ruotsi, matematiikka, terveystieto ja toiminta digitaalisessa ympäristössä. 

Suunnittelu aloitettiin keväällä 2021 kolmen opettajan voimin.  Suunnittelu jatkui alkusyksyn 2021, ja silloin mukaan saatiin kaksi opettajaa lisää. Kokeilu käynnistyi opiskelijoiden kanssa marraskuun alussa. Kokeilun aikana suunnitteluun käytettiin viikoittain 1–2 tuntia. Vaikka suunnittelu tapahtui yhdessä, opettajavalmentajat työskentelivät oppitunneilla pareittain työparien vaihtuessa joustavasti. Opiskelijat opiskelivat yto-osa-alueita kokeilussa 1–2 päivää viikossa.  

Matka maailman ympäri 

Matka maailman ympäri -idea syntyi siitä, että halusimme lähteä yhdistämään perinteisiä oppiaineita yhteisen ilmiön ympärille. Matka valikoitui teemaksi, koska koettiin, että siihen oli helppo liittää erilaisia näkökulmia. Alkuperäisenä ajatuksena oli, että opiskelijat suunnittelevat tiimeissä matkan maailman ympäri. Suunnitelmaan oli tarkoitus sisällyttää matkakohteet, aikataulu ja budjetti. Matkan aikana opiskelijoiden oli määrä opiskella keskeiset yto-sisällöt ja osoittaa osaamisensa tiimien valitsemilla tavoilla. Opiskelijat perehtyivät tutkinnon perusteisiin ja laativat omat oppimissopimukset. Tavoitteena oli osallistaa opiskelijoita oman opiskelunsa suunnitteluun ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen. 

Opiskelijat eivät innostuneet Matka maailman ympäri -teemasta, joten siitä luovuttiin. Kokeilua jatkettiin erilaisilla yto-integraatioilla. Kokeilun aikana yhdistettiin esimerkiksi 

  • äidinkieltä, englantia, ruotsia ja digitaitoja (oman alan ammattisanasto, video) 
  • äidinkieltä ja matematiikkaa (kyselyraportti) 
  • matematiikkaa ja terveystietoa (kalorilaskuri). 

Opiskelijat työskentelivät joustavasti opettajien määrittämissä tiimeissä, itse muodostetuissa ryhmissä, pareittain ja yksin.   

Käytännössä kaksoisopettajuus merkitsi sitä, että oppitunteja oli vähemmän kuin perinteisessä mallissa. Tavallista pienempi tuntiresurssi olisi edellyttänyt opiskelijoilta huomattavaa vastuunottoa omasta opiskelusta myös oppituntien ulkopuolella. Tarkoituksena oli, että opiskelijat olisivat tehneet tehtäviä myös itsenäisesti, mutta sellainen työskentely ei saanut kovin suurta suosiota. 

Opiskelijoiden palautteita 

Yhdessä tekeminen, keskustelu ja pohdinta koettiin yleisesti hyvänä opiskelutapana: 

Jo heti alussa matka maailman ympäri kuulosti huonolta idealta opiskelun kannalta ja se vain vaikeutti opiskelua, joten onneksi siitä luovuttiin. Muuten tiimioppiminen on ollut ihan kivaa. Tunneilla olemme tehneet jokaisesta eri aineesta erilaisia tehtäviä joko yksin tai pienissä ryhmissä. Mielestäni yto tunteja olisi voinut olla enemmän, sillä tehtäviä on edelleen rästissä. 

”Ollaan haastateltu ulkomaalaisia ihmisiä ja ville-tehtäviä ollaan tehty ja jotain mukavia erilaisia tehtäviä. Ollaan tehty tietokoneella, keskusteltu, pohdittu, tietokoneella tehty tehtäviä.” 

Toisaalta koettiin helpotusta, kun alkuperäisistä suunnitelmista joustettiin: 

”Vuosi aloitettiin maailman matkalla ryhmissä, joka oli hieman floppi. Matkasta luovuttiin ja se helpoitti opiskelua huomattavasti.  Meidän tiimissämme oli hieman ongelmia, joten se ei olisi onnistunut.  Yksinään ja ryhmissä on tehty eri aineiden tehtäviä sanallisesti sekä kirjoittamalla.   

Omasta mielestä itselläni on mennyt ihan hyvin ja olen oppinut ammattisanastoa eri kielillä sekä matematiikkaa pääsi kertaamaan, sillä kaikki oli jo unohtunut.” 

Palautteiden perusteella opiskelijat myös ymmärsivät kokeilun tarpeellisuuden: 

”Teimme paljon tehtäviä. Tiimityöskentely oli ideana hyvä, mutta ainakin meidän kohdallamme toteutus huono (tai ei toiminut). Vika ei ollut opettajissa, en vain usko, että työskentely tapa olisi sopinut ryhmälle. Ei sitä kokeilematta olisi voinut tietää. Tehtävät on suurimmilta osin ollut kivoja. Olen oppinut paljon uutta. Kuluneesta lukuvuodesta jäi päällimmäksi hyvät fiilikset?.” 

Kaiken kaikkiaan useille jäi kokeilusta hyvät fiilikset: 

”Tulin maailman ympärys matkalle, koska opettajat olivat tehneet semmoisen. Oli tehty englannin, ruotsin, äidinkielen, matikan ja tietotekniikan tehtäviä ja ne on tehty tietokoneella, kirjottaen ja suullisesti tehtäviä. Tämä vuosi on mennyt hyvin ja oli kivaa. ” 

”Mielestäni ytot olivat hauskoja, teimme paljon tehtäviä yksin ja tiimeissä.” 

Haasteita 

Kokeilu suunniteltiin kahden opettajan mallilla puolittaen lähiopetuksen määrä. Tästä aiheutui se, että opiskelijoiden olisi tullut omaksua asioita huomattavan lyhyessä ajassa. Tiimioppimiseen olennaisena osana kuuluva itsenäisen tiedonhankinnan osuus jäi pääosin puuttumaan. 

Opettajavalmentajina olimme aloittelijoita tiimioppimisessa eikä meillä ollut omaa valmentajaa. Opimmekin monta asiaa kantapään kautta kokeilun edetessä. Kaikki opiskelijat eivät kokeneet tiimimäistä toimintaa omakseen, mikä näkyi selkeästi myös valmentajille. Tämä aiheutti huomattavia haasteita valmennukselle. 

Mitä opimme? 

Valmentajatiiminä koimme, että olisimme tarvinneet erillisen ajan kokemusten purulle, minkä lisäksi jatkon suunnittelulle olisi tärkeää olla oma aikansa. Olisimme tarvinneet kokeilun ajalle myös oman valmentajan, jonka kanssa olisimme päässeet myös reflektoimaan omaa ja opiskelijoiden toimintaa sekä kokemuksia. 

Pelkkä ytoissa tapahtuva tiimioppiminen ei valmista oppijoita riittävästi tiimimäiseen toimintaan, joten myös ammattialalla tarvittaisiin tukea samanlaiseen työskentelyyn. Jos omalla alalla ja ytoissa olisi samat tiimit, voisivat ne toimia paremmin. 

Suunnittelua ja työskentelyä helpottaisi, jos opettajat olisivat valmentamassa kokonaisen päivän kerrallaan. Silloin opiskelu etenisi joustavammin. 

Yhteistyö jatkuu 

Lukuvuonna 2022–2023 ytot lähestyvät toisiaan entistä enemmän. Hankekokeilun rohkaisemana yto-osa-alueiden sisäisen integroinnin yhteissuunnittelua jatkettiin tulevaa lukuvuotta varten. Kaikkia yto-opettajia kannustettiin erilaisten pientenkin kokeilujen tekemiseen ja monenlaisia suunnitelmia on jo ehdittykin tehdä ensi lukuvuodelle. 

”Yhteistyö on viisauden alku ja juuri.” 

(Menandros, 342-291 eaa.) 

Tiimioppijat: Anu Heltimoinen, Leena Hänninen, Marko Inkinen, Kimmo Seppä ja Miikka Tujula 

  • Saimaan ammattiopisto Sampo