Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 mukaan puolet ikäluokista suorittaa korkeakoulututkinnon 2030 mennessä. Samaan aikaan opiskeluaikoja halutaan lyhentää. Sanna Marinin hallitusohjelmassa 2019 korostetaan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tapoja koulutuksessa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ammattiin valmistuneen tapoja hakeutua jatko-opintoihin. Tarkastelu tehdään Suomen tutkintojen viitekehyksen mukaisesti. Blogissa esitellään todistus- ja valintakoehakutapojen lisäksi väyläpolku eli korkeakouluopintopolku TAIsta Turun ammattikorkeakouluun (TurkuAMK). Jatko-opintoihin voi edetä monella tapaa keväällä 2022, eikä hakutavat ole toisiaan poissulkevia. Blogista rajataan pois erillissaavutusten myötä syntyvä mahdollisuus lunastaa korkea-asteelta opiskelupaikka. Tällainen voisi olla esim. Taitajafinaalipaikka.
Kuvio. Ammattikoulussa voi saavuttaa ammatin lisäksi ylioppilastutkinnon, kehittää ja ajantasaistaa omaa ammattitaitoa tai aloittaa korkeakouluopinnot yhdellä ja samalla opiskeluoikeudella (ammatillinen perustutkinto).
Ammatilliset tutkinnot (perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) antavat toisen asteen tutkintoina yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin (ks. kuvissa harmaat pylväät). Osa perustutkinto-opiskelijoista opiskelee kaksoistutkinnon eli kirjoittaa ylioppilastutkinnon uudistuksen jälkeen vähintään viisi ainetta ylioppilaskirjoituksissa ja samalla hankkii osaamista perustutkintonsa YTO-opintoihin. Kyseessä on kaksi rinnakkaista toisen asteen tutkintoa (Suomen tutkintojen viitekehys 4). Ylioppilas saa jatko-opintoihin lisäkortin: oikeuden olla mukana yliopiston ylioppilastodistusvalinnoissa.
Suomen tutkintojen viitekehyksen mukaan ammatillinen perustutkinto ja ammattitutkinto ovat tasolla 4 ja erikoisammattitutkinto tasolla 5. Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osaamistavoitteita voidaan tunnustaa osaksi ammatillista perustutkintoa.
Oma korkeakouluopintopolku eli väyläpolku
Ammatillisen perustutkinnon opiskeluoikeudella voi suorittaa maksuttomia korkeakouluopintoja ns. väyläopintoja (ks. kuviossa oranssipylväs). Ne tunnustetaan suoraan tai näyttöinä ammatillisiin tai YTO-opintoihin. Riittävästi väyläopintoja suorittanut ja ammattiin valmistunut saavuttaa näin erillishaun hakukelpoisuuden ja tutkintoihin johtavat opiskeluajat nopeutuvat. Väyläopintomalli perustuu sopimuksiin Turun ammatti-instituutin ja Turun ammattikorkeakoulun välillä. Ilman ammatillista opiskeluoikeutta, väyläopinnot, avoimen väylän opinnot ovat maksullisia.
Väyläopintopolun oppijalle laaditaan oman tavoitteen mukainen opintopolku, missä niin ammatilliset kuin YTO -valinnaiset tarkastellaan osaamisen hankinnan ja tunnustamisen näkökulmasta. Sote ja tekniikan väylät on rakennettu 35/15 op sisältäviksi.
Ristiinopiskelun osaamisen hankintaa tai tunnustamista on mahdollista jopa 60 osp ammatillisen tutkinnon muodostumisesta riippuen.
1. Valmentavat opinnot voivat olla esim. 9 osp YTO-valinnaiset osa-alueet. Osaamista voidaan hankkia eTai, YTO-osaamisen verkko-oppimisympäristö tai avoimen AMK:n opintoina 1.-2. opintovuotena.
2. Korkeakouluopintoja voidaan tunnustaa 5-15 osp. Nämä ovat ns. tutkintokohtaisia väyläopintoja, ammatillisia valinnaisia, joissa osaaminen hankitaan ammattikorkeakoulussa 2.-3. opintovuotena.
3. Ammatillinen valinnainen tutkinnon osa, 5-15 osp. Tutkintokohtainen väyläopinto, joka hankitaan ammattikorkeakoulussa 3. opintovuotena.
4. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja, 1-25 osp. Ammatillisia valinnaisia. Osaaminen voidaan hankkia ammattikorkeakoulussa.
Lopuksi
TAIn eri aloille suunnitellut yksilölliset opintopolut nopeuttavat tutkintoihin (amis- ja amk-tutkinnot) käytettäviä opiskeluaikoja ja mahdollistaisivat ennakkoluulottomasti opiskelijan tavoitteellinen osaamisen kehittämisen muuttuviin työelämän tarpeisiin. TAIn opiskelijoille tulee tarjota yhdenvertainen ja tasa-arvoinen uraohjaus koko opiskeluoikeuden ajalle, jotta hänen on helpompi kiinnittyä opiskelemaansa alaan ja edetä tavoitteessaan.
Opiskelijavalinnat ovat tasa-arvokysymys. Korkea-asteen opiskelijavalinnoilla on vaikutusta hakijoiden hyvinvointiin (Tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle 2022). Ko. kertomuksessa on kirjattuna, että korkea-asteen opiskelijavalinnoissa arvosanojen liika painottaminen vaikuttaa koettuun terveyteen lisäten erityisesti naisoletettujen opiskelijoiden uupumusta. Lukiosta on maininta sen olevan ”kolme vuotta kestävä pääsykoe” korkea-asteen hakukohteisiin. Osaamisperustaisuus ja tunnustamiskäytänteet edistävät yhdenvertaisuutta.
Ristiinopiskelu verkostoissa erilaisine oppimisympäristöineen on keskeinen tulevaisuuden megatrendi. TAIn väyläpolkumalleja tulee kehittää systemaattisesti ja Polkuja-hankkeessa luotuja malleja laajentaa TAIn kaikille koulutusaloille. Koordinaatioresurssi tulee myös tarkastella.
Tässä blogissa on määritelty väyläpolku eli korkeakouluopintopolku. Terminologiaa tulee edelleen selkeyttää mm. OKSA-sanastossa.
Pilkahduksia tarjosi:
Marja-Liisa Gustafsson, lehtori, Turun ammatti-instituutti, Polkuja-hanke
Sari Iinattiniemi, kehittäjäopinto-ohjaaja, Turun ammatti-instituutti, Polkuja-hanke
Camilla Laaksonen, koulutus- ja tutkimuspäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu
Jyri Tulonen, lehtori, Turun ammatti-instituutti, Polkuja-hanke