LYHENTEET: Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, KASO: Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttaminen, VAPE-tutkinnonosa; Lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen, LAKA-tutkinnonosa
Suomen Diakoniaopiston eri kampuksilla (Lahdessa, Oulussa ja Helsingissä) on keväästä 2021 asti etsitty uusia tapoja YTO-opintojen suorittamiseen. Yksi pilotti on toteutettu KASO-tutkinnon VAPE- ja LAKA-tutkinnonosien yhteydessä työvaltaisilla poluilla tai monimuotototeutuksissa. Pilotointi aloitettiin Lahden kampuksella keväällä 2021, ja sen jälkeen sitä on jatkettu eri kampuksillamme. Perusteista poluille -hankkeen puitteissa on pilottia kehitetty eteenpäin kampusten rajat ylittävissä työryhmissä.
Viestinnän opintoja työelämän konteksteissa
Fokuksessa pilotissa oli aluksi viestinnän (äidinkieli tai suomi toisena kielenä) ja varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan integroiminen. Opiskelijat saattoivat oppia viestinnän taitoja aidoissa työelämän konteksteissa. He myös näyttivät osaamisensa osittain työpaikalla osittain palauttamalla viestinnän tehtäviä moodle-oppimisalustalla viestinnän opettajan arvioitavaksi. Osa opiskelijoista suoritti molemmat viestinnän kurssit (4 osp) ja osa niistä toisen (2 osp).
Viestinnän ja LAKA:n työvaltaisen toteutuksen aikana opiskelijat muun muassa kirjoittivat oppimispäiväkirjaa, osallistuivat tiimipalavereihin, laativat muistion tiimipalaverista, arvoivat omaa vuorovaikustaan todellisten työelämän tilanteiden pohjalta, tutustuivat työpaikalla käytettäviin tekstilajeihin ja medioihin sekä käyttivät niitä työssään lasten kanssa. Lisäksi opiskelijoiden piti kirjoittaa satu tai tarina ja lukea se lapsille. Tämän kevään 2022 kuluessa suunnittelemme sellaisia työvaltaisen viestinnän tehtäviä, jotka soveltuvat myös nuoriso- ja yhteisöohjaajaopiskelijoille.
Fysiikkaa, kemiaa ja tiedekasvatusta päiväkodeissa
Perusteista poluille -hankkeen puitteissa oppilaitoksessamme oli mahdollista kevään 2022 aikana integroida fysiikan ja kemian opettajan johdolla fysiikan ja kemian ilmiöitä tiedekasvatuksen näkökulmasta LAKA- ja VAPE-tutkinnonosiin. Erilaisten kokeiden, testien ja harjoitusten kautta opiskelijat tutustuivat muun muassa seuraaviin teemoihin: aineen olomuodot, happo-emäs-reaktiot, aineen tiheys ja kelluminen, ilma ja ilmanpaine, ääni, hankaussähkö ja mittaaminen. Integroinnin tavoitteena oli erityisesti kehittää opiskelijoiden tiedekasvatuksen ohjaamisen taitoja. Samalla vahvistui varmasti opiskelijoiden ymmärrys fysiikan ja kemian ilmiöistä, kun YTO-opettaja kertoi, miten kemiallinen reaktio tai fysiikan ilmiö syntyy. Helpot ja lasta kiinnostavat kokeet voi toteuttaa myös kotoa löytyvillä välineillä.
https://www.instagram.com/p/CZrj-87NZ7d/?igshid=MDJmNzVkMjY=
Kestävä kehitys ja ohjaustaito
Perusteista poluille -hankkeen puitteissa kokeilemme vielä kevään 2022 aikana integroida kestävän kehityksen osaamista YTO-opinnoissa ja KASO:n tutkinnonosissa. Olemme nähneet sen hyödylliseksi teemaksi integraation näkökulmasta. YTO-opinnoissa opiskelija kehittyy itse kestävän elämäntavan suunnassa; ammatillisissa tutkinnonosissa näkökulmana on, että opiskelija kasvaa ohjaamaan asiakasta kestävän elämäntavan suuntaan.
Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia
Opiskelijoiden palautteissa on tullut kiitosta opintokokonaisuuksien joustavasta suorittamisesta. Eräs opiskelija, joka teki fysiikan, kemian ja viestinnän opinnot työvaltaisesti, kertoi palautteessaan näin: ”Huomasin, että asiat sisäistää paremmin, kun ymmärtää, miten ne liittyvät omaan työhön.”
YTO-aineiden ja ammatillisten tutkinnonosien integroiminen työelämään keventää erityisesti työvaltaisilla poluilla olevien ja oppisopimusopiskelijoiden verkkokurssien määrää. Malli tuo myös erilaisia, käytännönläheisiä vaihtoehtoja YTO-aineiden suorittamiseen. Opiskelija kertoi palautteessaan näin: ”Tehtävä työpaikalla pidettävästä ohjaustuokiosta oli hyvä, sillä se tuntui eniten siltä, mitä kurssilta odotin. Siinä pääsi nimenomaan työpaikalla tekemään tätä opiskelua.”
Opiskelijat olivat monen tasoisia, eräs opiskelija aloitti myös ammattikorkeakoulun opinnot pilotin aikana. Erityisesti opiskelijat, joilla on erilaisia tuen tarpeita, hyötyvät näistä työelämään liitetyistä opintokokonaisuuksista. Työvaltaisten opintojen joustava aikataulu sopii hyvin sellaisille opiskelijoille, joilla oli vaikeuksia elämänhallinnassa tai joilla oli muita haastavia elämäntilanteita.
Opiskelijat kokivat tehtävät pääsääntöisesti helposti ymmärrettäviksi ja selkeiksi, ja he kysyivät lisäohjeita tarvittaessa. Tällainen palaute lämmittää viestinnän opettajan mieltä: ”Essee oli yllättävän kiva tehdä.” Mukana pilotissa oli myös opiskelijoita, joille suomi ei ole äidinkieli. Myös heidän kokemuksensa oli poikkeuksetta myönteinen. Opiskelija kuvasi kokemustaan näin: ”Kurssin rakenne oli tosi selvä ja johdonmukainen. Opin mielenkiintoisia tapoja parantaa kielitaitoani. Pidin kurssin käytännöllisyydestä.”
Ammatillisen opettajan kokemus pilotista on ollut myönteinen, koska hän on saanut itselleen valmiuksia ajatella kokonaisuuksia YTO-aineiden kannalta. Kokemus ohjaa häntä valitsemaan materiaalia ja työtapoja myös esimerkiksi viestinnän tai fysiikan ja kemian näkökulmasta. Pilottien kautta opettajan on ollut avartavaa huomata, miten viestinnän ja vuorovaikutuksen kuten myös fysiikan ja kemian taidot, tiedot ja teemat ovat läsnä varhaiskasvatuksen arjessa.
Kehittämisajatuksia eteenpäin
Työvaltainen viestinnän opintojen suorittaminen on vaatinut opiskelijoilta melko paljon itseohjautuvuutta. Opiskelijat kokivat positiiviseksi asiaksi sen, että sai opiskella omaan tahtiinsa. Tulevaisuudessa olisi hyvä miettiä, miten opiskelijat saisivat tarvittaessa lisätukea opintojen suorittamiseen työvaltaisilla poluilla. Esimerkiksi lähitapaamiset opintopajassa voisivat tukea opintojen suorittamista. Yhteisiä virtuaalisia tapaamisia voisi olla myös enemmän tarpeen mukaan. Olemme miettineet myös nopeata ja rauhallisemmin etenevää polkua työvaltaisen viestinnän suorittamiseen. Hitaammalla polulla olisi enemmän lähitapaamisia ja opiskelijat voisivat saada enemmän tukea.
Opiskelijat itsekin antoivat kehittämisehdotuksia: ”Ehkä vielä parempi olisi, jos tehtävää olisi ollut enemmän työpaikkaan liittyen, mutta toki sellaista on vaikea varmasti järjestää.”
Pilottivaiheen jälkeen mietittäväksi jää vastauksia niihin haasteisiin, joita liittyy opettajien työsuunnitelmiin ja työjärjestyksiin sekä resursointiin.
Blogitekstin laativat: Paula Pihkala, Sari Susi, Päivi Hannus ja Raisa Lantto