Koulutuskeskus Salpauksessa kehitetään hankkeen aikana erilaisia osaamisen tunnistamisen, osoittamisen ja arvioinnin menetelmiä. Näihin liittyvät osaltaan keväällä valmistuneet lähtötasotestit, joita pilotoidaan laajemmin syksyllä 2021. Lähtötasotestien tavoitteena on selvittää, onko opiskelijalla riittävä perustaito yhteisten tutkinnon osien (YTO) aloittamiseen. Testien suunnittelussa on hyödynnetty perusopetuksen uusia päättöarvioinnin kriteereitä, joiden avulla on määritelty myös riittävä perustaitotaso.
Opiskelijalla on riittävä perustaitotaso, mikäli hänen osaamisensa on perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereillä mitattuna arvosanan 6 tasoa. (Mukautettu arvosana 6 ei ole riittävä taso.) Lähtötasotestiin ei kuitenkaan ohjata kaikkia alle arvosanan 6 saaneita, vaan ainoastaan ne opiskelijat, joiden perusosaamisensa tasosta herää huoli. Huoli voi herätä esimerkiksi HOKS-keskustelun yhteydessä.
Lähtötasotestien kohderyhmää ovat esimerkiksi
Lisäksi lähtötasotestejä on mahdollista käyttää maahanmuuttajien OPVA-opinnoissa esimerkiksi niin, että testit teetetään OPVA-opintojen alussa juuri ennen YTO-opintoihin orientoivia kursseja sekä lo-pussa ennen varsinaisten YTO-opintojen aloittamista. Tällä tavoin ryhmälle on mahdollista räätälöidä heidän oppimistavoitteitaan tukevat sisällöt ja seurata tuen vaikuttavuutta. OPVA-opintojen tavoi-tetasona on, että opiskelija läpäisee lähtötasotestin.
Milloin opiskelijat testataan?
Tarkoitus on, että lähtötasotestit pilotoidaan laajemmin syksyn orientaatioviikkojen aikana. Testin voi teettää tuolloin opinto-ohjaaja, vastuuohjaaja, erityisopettaja tai YTO-opettaja. Yhden testin tekemiseen on 45 minuuttia aikaa.
Jokaisesta lähtötasotestistä on tehty kaksi erillistä versiota. Toinen testi on yleisesti käytössä ja toinen on YTO-opettajien hallussa, jotta heidän on mahdollista testata opiskelijat tarpeen tullen vielä oman opetuksensa alussa.
Mihin lähtötasotesteillä ohjataan?
Mikäli opiskelijan osaamisessa havaitaan lähtötasotestin perusteella puutteita, voidaan hänet ohjata YTO-pajan yhteydessä toimivaan OPVA-pajaan. Opiskelija ohjataan OPVA-pajaan, jos hänellä on puutteita yksittäisissä yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa. OPVA-pajassa opiskelijaa tuetaan yksilöllisesti ja ohjatusti YTO-preppauskursseilla, niissä osa-alueissa, joissa opiskelijalla on yhä haasteita. Tavoitteena on vahvistaa perustaitoa niin, että opiskelija voi myöhemmin aloittaa yhteisten tutkinnon osien opinnot normaalisti. Maahanmuuttajien OPVA-opintoihin sisältyvät preppauskurssit toteutetaan joko OPVA-pajassa tai muulla sovitulla tavalla.
Jos opiskelijalla on testien perusteella laajempia oppimisen haasteita, voidaan hänet ohjata erityisopettajan luokse. Lähtötasotestien perusteella voidaan ohjata myös aikuisten perusopetukseen, mikäli toiselle asteelle hakeutuva opiskelija ei ole suorittanut peruskoulun päättötodistusta ja hänen osaamisessaan havaitaan laajempia puutteita useamman lähtötasotestin perusteella.
Kun perustaitoa on tuettu riittävästi
Opiskelijan perustaitoa tuetaan OPVA-pajassa yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Opiskelijan on mahdollista saada ohjausta esimerkiksi 2–4 viikon pajajaksolla, joka toteutetaan ammatillisten opintojen välissä tai opinnot voidaan kirjata opiskelijan lukujärjestykseen, jolloin tukea annetaan ammatillisten opintojen rinnalla. OPVA-tuen vaikuttavuutta testataan säännöllisesti ja tuki päättyy, kun opiskelijan katsotaan ottaneen haltuun ne asiat, joissa hänellä oli puutteita. Asioiden haltuunotto on mahdollista testata lähtötasotestillä. Läpäisty lähtötasotesti on OPVA-opintojen tavoitetaso.
Osaamisen osoittaminen
Opiskelijan on OPVA-opintojen jälkeen mahdollista osoittaa osaamisensa sen YTO-aineen osa-alueen osasta, jossa hänen perustaitotasoaan on harjaannutettu. Opettaja kirjaa osaamisen osoittamisen S-merkinnällä. Arvioinnin lisätiedoissa mainitaan, millä tasolla osaaminen on osoitettu, esim. Opiskelija on saavuttanut osaamisen tasolla H3.
Osaamisen osoittamisen jälkeen opiskelija suorittaa opinnot loppuun oman ryhmänsä mukana.
Pilkahduksia tarjosi:
Meiju Kankainen, lehtori, Polkuja-hankkeen vetäjä