Helmikuussa opinto-ohjaaja Juha-Pekka Rauhala tutustui sanomalehti Pohjalaisen arkeen. OpoTET-päivän tavoitteena oli hahmottaa, mitä tarvitaan päivittäin julkaistavan lehden toimittamiseen ja ketkä lehtijuttujen tekemiseen osallistuvat. Sanomalehtiala on kaikille tuttu, sillä monet lukevat uutisia päivittäin. Tarkoituksena oli ottaa selvää, mitä taitoja toimittajilta vaaditaan toimittajilta ja millaisia opintopolkuja työhön on olemassa.
Juha-Pekka kertoo päivästään Pohjalaisen toimituksessa seuraavasti:
Päiväni alkoi aamupalaverilla. Palaverissa käytiin läpi päivän ohjelmaa ja ajankohtaisia asioita. Paikalla olivat eri osastojen edustajat kuten päätoimittaja, uutispäällikkö ja eri osaston toimittajia. Pian kokouksen jälkeen pääsin heti lehtikeikalle ”bencmarkkaamaan” toimittajan ja kuvaajan työtä. Lehtijutun aiheena oli kaupallisessa toiminnassa yleistyvä verkkokauppa, sekä verkkoyrittäjyys. Toimittajalle juttu tuli lyhyellä varoitusajalla, että hänellä oli vain viisi minuuttia aikaa tehdä juttuun tarvittavaa taustatyötä. Taustatyön vähäisyyttä ei kuitenkaan haastattelussa huomannut, sillä toimittaja haastatteli haastateltavaa kokemuksesta kumpuavalla ammattitaidolla. Toimittajan työn lisäksi valokuvaajan työ oli lehtijutun tekemisen aikana mielenkiintoista seurattavaa. Valokuvaaja oli myös alan ammattilainen ja pyrki saamaan haastateltavasta luontaisia otoksia poseerausten sijasta.
Seuraava keikka suuntautui kulttuurialalle paikallisen kesätapahtuman briiffaus tilaisuuteen. Tilaisuus oli erittäin mielenkiintoinen, sillä paikalla oli myös muita median edustajia. Pääsinkin seuraamaan eri medioiden työskentelytapoja ja sitä, kuinka nämä mediat täydentävät toisiaan uutisten tarjoajina. Päivän viimeinen keikka suuntautui myös kulttuurialalle. Tällä kertaa lehtijutun aihe oli Vaasan kaupunginteatterin uuden näyttelijän haastattelu. Haastattelun jälkeen palasin lehtitalolle, jossa uutispäällikkö kertoi omasta työstään, työpäivistään ja median yleisestä tilasta tänä päivänä.
Päivän aikana tekemäni merkittävin havainto oli se, että toimittajan työ on hyvin monipuolista ja muuttuviin tilanteisiin tulee osata reagoida hyvinkin nopeasti. Toimittajien opintopolkuja tutkiessa merkittävin havainto oli se, että ei ole yhtä ainoaa autuaaksi tekevää opintopolkua, vaan ammattilaisten taustat voivat suurestikin poiketa toisistaan. Hektisellä media-alalla työntekijöiden erilaiset koulutustaustat ovat luonnollisesti rikkaus ja monialaista tieto-taito-osaamista arvostetaan.
Juha-Pekka Rauhala, opinto-ohjaaja Vaasan lyseon lukiosta
Opinto-ohjaajat Taru Leikas ja Hannu Lindqvist vierailivat helmikuisena päivänä Wärtsilä Finlandin Vaasan toimipisteen Henkilöstöpuolella. Tarkoituksena oli ottaa selvää, millaisia pohjakoulutuksia henkilöstöpuolen työntekijöillä oli, miten Wärtsilän työntekijöitä kehitetään työssään ja miten henkilöitä rekrytoidaan työhön.
Taru ja Hannu kertovat päivästään Wärtsilä Finlandin Vaasan toimipisteessä seuraavasti:
Aivomme saatiin herätettyä heti aamusta, sillä päivämme alkoi koulutuksella. Koulutus oli esimiehelle suunnattu ja se liittyi työntekijöiden työkyvyn turvaamiseen. Tämän jälkeen tutustuimme OpoTET-ohjaajamme henkilöstönkehittämispäällikkö Ulla Lämsään. Ulla otti meidät avosylin vastaan ja valaisi meille Wärtsilän henkilöstöpalveluiden rakennetta perinpohjaisesti. Hän on rautainen ammattilainen, joka on ollut Wärtsilällä töissä yli 30 vuotta. Hänen työnkuvaansa kuului henkilöstön kehittäminen kolmihenkisen tiiminsä kanssa. Tutustuimme myös toiseen työelämän konkariin: henkilöstöpäällikkö Markku Rautoseen. Hän toimi rekrytoinnin puolella ja hänen vastuullaan oli juridiset tehtävät, rekrytointi, palkkaus, irtisanomiset, sekä työterveyshuolto ja palkanlaskupuoli. Myös Markulla oli takanaan yli 30 vuotinen työura Wärtsilässä, joten hänellä oli laaja-alainen tietämys henkilöstöpuolen menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Ullan ja Markun lisäksi tutustuimme isoon ja kattavaan joukkoon HR-puolen työntekijöitä. Päivän päätteeksi pääsimme myös seuraamaan erään työntekijän kouluttautumiseen liittyvää keskustelua.
Henkilöstöpuolen työntekijöillä oli keskenään hyvin erilaisia koulutuksia insinöörikoulutuksesta lastentarhanopettajaan. Henkilöstöpuolen koulutus ei siis ollut tarpeen, sillä itseään pystyi kehittämään myös Wärtsilän tarjoamissa koulutuksissa. Tämä koski myös muita Wärtsilän työntekijöitä: työssä kouluttautuminen täydentää sen osaamisen, mitä ei ole saanut korkeakoulusta. Työntekijät ohjattiin täydentämään osaamistaan, jonka lisäksi he saivat itse valita kursseja ja laajempia opintokokonaisuuksia aina kokonaisista tutkinnoista yksittäisiin kursseihin.
Rekrytointi Wärtsilä Finlandin Vaasan toimipisteelle tapahtui joko sisäisen tai ulkoisen haun kautta. Koko Wärtsilän uuden henkilöstön rekrytoinnissa työvoiman tarve on painottunut entistä enemmän moniala-osaajiin sillä, esim. kaupallisen ja teknillisen alan osaajia tarvitaan jatkuvasti. Wärtsilä työllistää joka kesä 500 opiskelijaa näiden alojen ammatillisista oppilaitoksissa ja korkeakouluista. Lukiolaisille annettiin kahdenlaisia neuvoja: toisaalta tulisi kehittää sosiaalisia taitoja, kuten esiintymis- ja kommunikaatiotaitoja. Myyntikokemusta arvostettiin ja verkostoituminen kehotettiin aloittamaan mahdollisimman nuorena. Toisaalta taas kehotettiin panostamaan matemaattisluonnontieteelliseen osaamiseen, sillä tekniselle osaamiselle on tulevaisuudessakin tarvetta. Ei pidä myöskään unohtaa, että kielten osaaminen oli edellytys työskentelylle, sillä Wärtsilän työkieli on englanti. Kuitenkin myös harvinaisemmista kielistä voi olla hyötyä työssä.
Opinto-ohjaajat Hannu ja Taru, Vaasan lyseon lukio
