Henna Autio ja Sainur Hairedin, Vaasan lyseon lukiosta kävivät opoTET-vierailulla Vaasan hovioikeudessa joulukuussa. Moni lukiolainen haaveilee oikeustieteen tai muun yhteiskunnallisen alan koulutuksesta. OpoTET:n tavoitteena oli saada lisätietoa ja näkemystä alan vaatimuksista, työtehtävistä, sekä työllistymismahdollisuuksista.
Henna ja Sainur kertovat päivästään hovioikeudessa seuraavasti:
OpoTET-päivänä meidät vastaanotti oikeustieteiden maisteri, kansliapäällikkö Sandra Wallin. Päivä alkoi keskustelemalla hänen kanssaan hänen urapolustaan, hovioikeuden työtehtävistä sekä arjesta, ammateista ja rekrytoinnista. Sandra kertoi, että Vaasan hovioikeudessa työskentelee 1/3 kansliaväkeä, joiden taustalla voi olla mm. kaupallisen alan koulutus. Työntekijöistä 2/3 on puolestaan oikeusalan ammattilaisia. Hovioikeudessa työskentelevien työntekijöiden työnkuvaukset kuulostivat pääasiassa hyvin mielenkiintoisilta ja monipuolisilta. Asianajajilla ja muilla oikeuden parissa työskentelevillä henkilöillä on hyvät etenemismahdollisuudet työssään. Urakehitys on kuitenkin useimmiten hidasta ja alalla on paljon määräaikaistehtäviä. Käsiteltävien asioiden kirjo on laaja, ja tämän lisäksi työssä pääsee matkustamaan paljon. Hovioikeuspiiriin kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan käräjäoikeudet. Hovioikeus matkustaa Jyväskylään ja
Poriin ja siellä pidetään matkakäräjiä. Työ onkin hyvin itsenäistä ja monipuolista. Rekrytoinnissa korostetaan koulutuksen ohella oikeanlaista persoonaa. Aikaisemmista kontakteista organisaatioon on myös yleensä hyötyä.
Sandran kanssa keskusteltuamme päivä jatkui oikeussaliin seuraamaan pääkäsittelyä. Salissa saimme huomata, kuinka suuri merkitys esiintymis- ja vuorovaikutustaidoilla on asianajajan työssä. Asianajajien, syyttäjien, oikeusavustajien ja tuomareiden työtä hankaloitti käsittelyjen lykkääntyminen ja asianomaisten pois jääminen sovituista tapaamisista. Oikeuskäsittelyä seurattuamme ja Sandran kanssa keskusteltuamme kuvaisimme työssä tarvittavia ominaisuuksia seuraavasti: työssä pärjätäkseen vaaditaan pitkää pinnaa, sinnikkyyttä, täsmällisyyttä ja sitä, että osaa/kykenee pitämään työn ja vapaa-ajan erillään. Työ antaa tekijälleen paljon, sillä se on itsenäistä ja siinä voi kehittää itseään. Työssä pitää kuitenkin pitää huoli, että ei suhtaudu työhön liian pikkutarkasti, eikä myöskään suhtaudu oikeuskäsittelyn osapuoliin liian empaattisesti.
Opinto-ohjaajat Sainur ja Henna, Vaasan lyseon lukio
Opinto-ohjaaja Taru Leikas vieraili helmikuussa eduskunnassa kansanedustaja Joakim Strandin vieraana. Tarkoituksena oli tutustua opoTET:n avulla poliitikon ammattiin ja eduskuntaan työllistäjänä. Joakim Strand on toiminut kansanedustajana vuodesta 2015. Hän on myös Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Pohjanmaan liiton hallituksen puheenjohtaja, sekä kuuluu muutamien yritysten ja neuvostojen hallituksiin.
Taru kertoo päivästään eduskunnassa seuraavasti:
Päivä alkoi Joakimin työnkuvasta keskustellen aamukahveilla pikku parlamentissa. Hänen työpäivänsä ovat hyvin vaihtelevia ja ainut niitä yhdistävä tekijä on se, että ne venyvät usein pitkiksi. Työpäivä alkaa usein herätyksellä klo 4.40 ja klo. 6.00 lähtevällä lennolla Vaasasta. Paluulento takaisin Vaasaan on klo 18.00. Perille saavuttua illalla voi vielä olla jotain ohjelmaa, kuten kaupunginvaltuuston kokous tai muita edustustehtäviä. Työtä kohtaan tulee siis tuntea intohimoa ja tämän lisäksi tarvitaan turnauskestävyyttä. Kuultuani Joakimin työnkuvasta päiväni jatkui Joakimin avustajan Linda Rönnqvistin kanssa kierroksella eduskuntatalossa. Linda on opintojensa loppuvaiheessa oleva oikeustieteen opiskelija Helsingin yliopiston Vaasan toimipisteessä. Hän on kaksikielinen ja Joakimin kanssa kommunikoidessaan he käyttävät ruotsin kieltä. Lounaalla jatkoin Joakimin tenttaamista ja sen jälkeen siirryin seuraamaan eduskunnan puheenjohtajan valintatilaisuutta. Oli mielenkiintoista nähdä lähes kaikki kansanedustajat paikalla istuntosalissa. Päivän koonnin jälkeen minun opoTET-päiväni päättyi, mutta Joakimin päivä jatkui vielä RKP:n eduskuntaryhmän vierailulla Helsinge gymnasiumiin.
Kansanedustajat ovat hyvin monenkirjava joukko, eikä koulutusvaatimuksia ole. Ainut yhdistävä tekijä on se, että he ovat jossakin päin Suomea suuren äänimäärän kautta tulleet valituksi kansamme edustajiksi. Joakimilla on kaksi maisteritutkintoa: kauppatieteiden ja oikeustieteiden. Molemmista tutkinnoista on kansanedustajan työssä hyötyä. Monissa Joakimin työtehtävissä tarvitaan taloudellista ymmärrystä. Tästä esimerkkinä on työ talousvaliokunnassa. Kansanedustajan työ on pohjimmiltaan lainsäätämistyötä, joten oikeustieteellistä osaamistakin tarvitaan. Kansanedustajille tarjotaan jonkin verran työssä kouluttautumismahdollisuuksia, kuten kielikursseja. Työmäärän suuruus vaikuttaa kuitenkin niin, että työssä ei ole paljon aikaa perehtyä sellaisiin asioihin, jotka eivät koske juuri meneillään olevia työtehtäviä- tai projekteja. Eräänlaista kouluttamista on kuitenkin myös Joakimilta kiittelyä saaneet pohjustustilaisuudet esimerkiksi ennen tärkeitä tapaamisia ulkomailla. Näissä pohjustuksissa käydään läpi esimerkiksi maan poliittinen ja taloudellinen tilanne.
Kansanedustajat ovat profiloituneet ajamaan hyvin erilaisia asioita. Joakimilla suurin osa työtehtävistä painottuu Vaasan seudun alueen kehittämiseen. Joakim painotti sattumusten vaikutusta hänen työuraansa. Hän pelasi aikoinaan Vaasan IFK:ssa jalkapalloa, ja päätyi tätä kautta kaupunginvaltuustoon ja Helsingin yliopiston Vaasan toimipisteen oikeustieteelliseen tutkinto-ohjelmaan. Hän painottaakin urheilua innokkaasti pelaaville nuorille, hankkimaan ammatillinen pätevyys urheilun lisäksi. Hän lähti politiikkaan mukaan kunnallisvaaleissa ja innostuttuaan politiikasta päätyi lopulta valituksi eduskuntaan. Kun kyselin Joakimilta vinkkejä lukiolaisille, niin ensimmäisenä hän mainitsi kielten opiskelun. Kansanedustajan työ ei yleensä sijoitu vain suomen rajojen sisälle ja kansainvälisessä yhteistyössä kielten osaamisella rikotaan usein jää. Lisäksi hän painotti taloushistorian opetusta. Työelämätaidoista Joakim nosti esiin yhteistyötaidot, sillä kansanedustajan työssä pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Myös tieto- ja viestintäosaamisesta on hyötyä, sillä työssä pitää omaksua suuria asiakokonaisuuksista ja niistä pitää saada muodostettua tiivistetty käsitys, joka täytyy myös pystyä esittelemään muille. Lisäksi on myös tärkeää pitää yhteyttä äänestäjiin.
Opinto-ohjaaja Taru, Vaasan lyseon lukio
