YTO-opintojen toteuttamisen kaksi mallia
Koulutuskuntayhtymä OSAOn kahdeksassa yksikössä yhteisten tutkinnon osien (YTO) opintoja on toteutettu eri tavoin. Osaajaksi – alla kan! -hankkeessa on kannustettu opiskelijatahtisuuden mahdollistamiseen yksiköiden toimintamallien rinnalla ja niitä kehittäen. Esittelemme tässä kahden eri yksikön toimintamallit.
Viiden YTO-pajan malli
OSAOn Haukiputaan yksikössä on neljättä vuotta käytössä viiden YTO-pajan malli. Jokaisessa pajassa on vähintään kaksi opettajaa, ja pajat on jaettu opiskeltavien aineiden mukaan äikkä-, kieli-, matikka- ja tyhypajaan. Lisäksi on oppipaja, joka on tarkoitettu erityisen tuen opiskelijoille, jotka eivät opiskele oman ryhmänsä mukana. Oppipajassa opiskellaan kaikkia aineita.
Kuvateksti: OSAOn Haukiputaan yksikössä toteutetaan viiden YTO-pajan mallia.
Käytössä olevassa mallissa opiskelija tekee viikossa puolen vuoden ajan kolme päivää ammatillisia opintoja ja kaksi päivää YTO-aineita. YTO-jaksoja on ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden aikana. YTO-pajoissa yhden oppitunnin pituus on 2,5 tuntia ja päivässä opiskellaan kahden pajan aineita. Pääsääntöisesti opiskelijat tekevät YTO-opintoja oman ryhmänsä mukana, mikä on ollut opiskelijoille mieluisaa.
Etenemistä yksilölliseen tahtiin
Pajaopetuksessa opiskelijat etenevät omaa tahtia. Opiskelijan lukujärjestystä muokataan joustavasti opintojen etenemisen mukaan. Esimerkiksi, jos kielipajan opinnot valmistuvat, opiskelija siirtyy pajaan, josta opintoja on vielä kesken.
Kaikissa luokissa on kannettavia tietokoneita, koska opetusmateriaalit ovat pääsääntöisesti sähköisessä muodossa Pinjassa (Moodlessa). Opettaja ei anna opetusta luokan edessä koko ryhmälle, vaan ohjaa yksilöllisesti jokaista opiskelijaa tehtävien teossa. Opiskelijat tietävät itse, missä ovat menossa ja jatkavat omatoimisesti tunnin alussa tehtävien tekoa. Opettaja pystyy näkemään Pinjasta edistymisen seurannasta, miten opiskelijoiden tehtävät etenevät.
Pajamallin haasteet ja onnistumiset
Pajamallissa on hyviä puolia mutta myös kehitettävää. Vuorovaikutusharjoitusten toteuttaminen voi olla haastavaa ja esimerkiksi ryhmätyöt eivät toteudu helposti, jos opiskelijat ovat tekemässä eri tehtäviä. Opettajan näkökulmasta pajaopetus voi olla ajoittain kuormittavaa, sillä muistamista on paljon ja ohjausta tarvitaan välillä joka suunnalla. Riskinä on myös, että opiskelijoiden työskentely menee helposti pelkäksi suorittamiseksi ja tehtävien naputteluksi koneella.
Positiivista puolestaan on muun muassa se, että opiskelija voi edetä omaa tahtia. Verkossa oleva materiaali mahdollistaa tehtävien tekemisen tarvittaessa myös kotona. Kurssit voi aloittaa joustavasti, milloin vain. Yksilöllisen ohjauksen myötä enemmän tukea tarvitseva saa myös enemmän ohjausta.
Opiskelijapalaute pajamallista on ollut positiivista. Digiosaaminen on kehittynyt sekä opiskelijoilla että opettajilla, ja opetusmateriaalien jatkuva uudistaminen on tullut osaksi työtä. YTO-opettajien tiimityöskentely on antoisaa ja helpottaa yksittäisen opettajan työtaakkaa.
YTO-malli tekniikan siivin
OSAO Kaukovainion tekniikan yksikössä opetuksen kehittämisen lähtökohtana on jatkuva oppiminen ja yksilölliset opintopolut. Yhteisten tutkinnon osien opetuksen kehittämistyössä kiinnitetään huomiota oppimisympäristöjen taipuisuuteen, aika- ja paikkariippumattomuuteen sekä oppimisen kaikkiallisuuden huomioimiseen opiskelun laajentuessa luokkahuoneiden ulkopuolelle. Lisäksi huomioita on kiinnitetty opettajien tiimityöskentelyyn, yhteisopettajuuteen ja kollegiaaliseen tukeen. YTO-opettajat muodostavat aineryhmäkohtaisia tiimejä, joissa opetus ja ohjaus suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä.
YTO-mallia pilotoitiin keväällä 2021 muutamassa perustutkinnossa. Kehittämisessä huomioitiin aiemmin valtakunnallisissa kehittämishankkeissa tehtyjä ratkaisuja sekä OSAOssa jo tehtyä kehittämistyötä. Malli on laajentunut syksyn 2021 aikana ja tämän vuoden alusta toiminnassa ovat mukana kaikki yksikön YTO-opettajat ja opiskelijat.
YTO-päivä joka viikko, kunnes osaaminen on osoitettu
Opiskelijan lukujärjestyksessä on yksi yto-päivä viikossa. Opiskelija tekee YTO-valinnat HOKS-keskustelun perusteella kuudesta opintokokonaisuudesta. Kullekin YTO-päivälle opiskelija valitsee kaksi ohjattua opiskelutuokiota, yhden aamupäivälle ja yhden iltapäivälle. Yhdessä opiskelutuokiossa on opiskelijoita useilta eri aloilta ja vuosikursseilta, mikä mahdollistaa monialaisten vuorovaikutustaitojen harjoittelun sekä vertaisoppimisen.
YTO-opintojen suorittamisen kestoa ei ole määritetty, vaan kukin opiskelija etenee yksilöllisesti ja valitsee uuden opintokokonaisuuden, kun on saanut edellisen valmiiksi. Aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan.
Ohjatun lähityöskentelyn lisäksi opiskelija voi edetä Pinja-oppimisalustaa hyödyntäen itsenäisesti ajasta ja paikasta riippumatta. Joissakin aineryhmissä toteutuu myös verkko-ohjaus itsenäisen opiskelun valinneille opiskelijoille. Oman työjärjestyksen tekeminen ja opiskelijatahtisuus motivoi opiskeluun. YTO-päivä poistuu opiskelijan työjärjestyksestä, kun kaikki yhteisten tutkinnon osien edellyttämä osaaminen on hankittu ja/tai osoitettu. YTO-malli on selkeä ja järjestelmällinen.
Kuvateksti: Esimerkki YTO-opinnoista OSAOn Kaukovainion tekniikan yksikön lukujärjestyksessä.
Opiskelijan edistymisen seuranta
Omaopettaja seuraa opiskelijan kanssa yhdessä opintojen etenemistä aktiivisesti ja kannustaen. Pinja-oppimisympäristössä oleva edistymisen seuranta pitää sisällään sekä määrällistä että laadullista tietoa etenemisestä. Esimerkiksi, kuinka monta harjoitusta opiskelija on tehnyt ja onko oppimista tapahtunut riittävästi osaamisen osoittamiseksi. Opettaja antaa oppimisympäristössä oikea-aikaista palautetta, seuraa opiskelijan edistymistä ja oppimista sekä ohjaa työskentelyä osaamisen hankkimisen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Edistymisen seurannan kautta nähdään opiskelijan eteneminen eri YTO-aineiden kokonaisuuksissa yhdellä silmäyksellä.
Kuvateksti: Esimerkki edistymisen seurannasta.
Yhteisopettajuutta ja tiimityöskentelyä
Opettajien työjärjestys mukailee opiskelijoiden YTO-viikkoa. Opiskelijoita ohjataan neljänä YTO-päivänä aamu- ja iltapäivän työskentelyaikoina. Keskellä päivää on lounastauko sekä aikaa opiskelijoiden ohjaukseen yleisemmin. Iltapäivällä sekä keskiviikkoisin on mahdollista kehittää kurssiympäristöjä yhdessä.
Opettajat työskentelevät aineryhmäkohtaisissa 2–3 hengen tiimeissä ja suunnittelevat oman aineryhmän opetuksen ja ohjauksen. Yhteisopettajuus ja tiimityöskentely mahdollistuu, kun työpäivät ovat aikataulullisesti yhdenmukaisia. Myös yhteinen suunnitteluaika on helpompi järjestää. Yhteisopettajuus tuo joustoa myös sijaisjärjestelyihin, uusien opettajien perehdyttämiseen tai tilanteeseen, jossa joku opettajista keskittyy hetkeksi esimerkiksi HOKS-työhön.
Työt suunnitellaan yhdessä, esimerkiksi kuka pitää teematuokion, kontaktoi poissaolijoita tai tekee arviointeja. Opettajilla on yhteinen kurssialusta Pinjassa, yhdessä laadittuja tehtävänantoja, harjoitteita ja muuta materiaalia sekä arvioinnin kriteerit. Perinteinen opettajan rooli vahvistuu YTO-mallissa tiimitoimijan taidoiksi. Digi-, ryhmätyö- ja viestintätaidot sekä asiakaspalveluasenne monipuolistuvat. Kollegalta saa myös tukea oman mukavuusalueensa ulkopuolelle hyppäämiseen. Yhteinen toimintaympäristö ja yhteisopettajuus mahdollistaa luonnollisia kohtaamisia myös ammattiopettajien kanssa aiempaa helpommin työpäivän aikana.
YTO-mallin onnistumisia
YTO-mallissa on saatu hyviä kokemuksia opiskelijan itseohjauksen tukemisesta, opiskelutaitojen monipuolistumisesta sekä opiskelijan hallinnan tunteen lisääntymisestä. Opiskelija on saanut myönteisiä kokemuksia etenemisestään, koronan aiheuttamasta poikkeusajasta huolimatta.
Mallin mukana on tullut mahdollisuus oppia kollegalta uudella tavalla. Yhdenmukainen työviikko tukee yhteistyötä sekä oman osaamisen kehittämistä ja asiantuntijuuden jakamista. YTO-mallin kehittäminen jatkuu ja YTO-tiimi reflektoi yhdessä, miten on edennyt. Pohdittavana on muun muassa, millä tavalla YTO-malliin uutena tulevat opettajat perehdytetään, jotta tiimityötä yli oppiainerajojen voidaan kehittää aidosti. Keskeistä on tulevaisuuden ja muutosten ennakointi yhdessä sekä kollegiaalinen yhteistyö.
Pilkahduksia tarjosi: Osaajaksi-alla kan!-hanke
Johanna Hakkarainen, ruotsinopettaja, OSAO Haukiputaan yksikkö
Päivi Taskila, äidinkielenopettaja, OSAO Haukiputaan yksikkö
Maria Andersen, opinto-ohjaaja, OSAO Kaukovainion yksikkö, tekniikka
Tiina Kaakinen, matemaattiset aineet, OSAO Kaukovainion yksikkö, tekniikka