Kategoriat
Yleinen

Kielitietoisuudella Kekeä kesyttämään

Kielitietoisuus on jo pitkään ollut koulutusta läpileikkaava teema jokaisella koulutusasteella ja -alalla. Koska jokaisella alalla ja oppiaineella on oma kielensä, aiheuttaa oppiminen toisinaan haasteita. Oppiakseen opetettavan asian olisi oppijan osattava myös alan kieli, sanasto ja osattava soveltaa jo olemassa olevaa taitoa ja tietoa. Mukauttamalla ja monipuolistamalla opetustapaa ja -materiaaleja voidaan vastata kielitietoisuuden keinoin tapoihin oppia ja opettaa tehokkaammin ja kaikki huomioiden. Nämä eväät repussa alkoi matka kohti Kestävän kehityksen edistäminen -kurssin materiaalin kielitietoistamista.

Tavoitteet ja lähtökohdat

Perusteista poluille -hankkeen puitteissa tartuimme Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä kielitietoisuuden mahdollisuuksiin ja toteutimme yto-kurssi Kestävän kehityksen edistäminen kielitietoistamisen loppusyksyllä 2021.  Työssä olivat mukana suomen opettaja sekä erään alan kestävän kehityksen opettaja ja lopuksi kokonaisuutta katsomassa myös kestävän kehityksen koordinaattori. Kestävän kehityksen opettajan avulla jo olemassa olevaa materiaalia rajattiin suomen opettajan työstettäväksi.

Kurssi valikoitui työstettäväksi, sillä se oli osoittanut haasteelliseksi paitsi äidinkielisille myös monikielisille oppijoille. Lähtökohta palveli siis jo itsessään kielitietoisuuden ajatusta siitä, että se hyödyttää jokaista oppijaa. Lisäksi tavoitteena oli luoda materiaali, joka alasta riippumatta vastaa kielellisiin haasteisiin. Haasteita pyrittiin havainnoimaan jokaisen kielenkäyttäjän näkökulmasta, ei vain monikielisyyden.

Toteutus ja päämäärät

Materiaalia oli jo valmiina työstettäväksi oppimisalustallamme ItsLearningissa, sillä oppilaitoksemme on tehnyt jo pitkään työtä kestävän kehityksen edistäjänä ja luonut yhteisen materiaalipankin kaikkien alojen käyttöön käytännön opetuksen tueksi. Toki alojen Kestävän kehityksen edistämisen opetus rakentuu luonnollisesti paljolti myös käytännön ja alakohtaisten materiaalien varaan. Ensimmäiset askeleet matkalla oli siis luontevaa ottaa samalla polulla, ja myös uuden kielitietoisen materiaalin paikaksi valikoitui ItsLearning. Yleisesti käytössä olevan ja alojen erilaisiin tarpeisiin sovellettavan alustan koettiin palvelevan suorimmin materiaalin ottamista osaksi opetusta. ItsLearning tarjoaa monipuolisia tehtävätyyppejä, mutta lisäksi mukaan otettiin tehtäväpohjia, jotka rakennettiin Padletiin ja Office365-palveluihin, ja sitten ”upotettiin” osaksi ItsLearningin tehtäviä.

Materiaalin työstämistä ohjasivat seuraavat ohjenuorat:

  • Tehtävässä tarvitsee olla selkeä alku ja loppu sekä loogisesti etenevät vaiheet, jotta oppija pystyy keskittymään sisältöön muodon sijaan.
  • Älä oleta tehtävässä tai taustamateriaalissa mitään: jos jokin käsite, vaihe tai sana tuntuu vaikealta, se on sitä. Selitä, avaa ja pura asioita osiin tarvittaessa suomen kieliopinkin avulla sekä sanoittamalla asiaa mahdollisimman monipuolisesti.
  • Pyri sanoittamaan asia oletettavasti tutuilla termeillä ja käskyillä sekä noudata valittuja keinoja läpi kaikkien tehtävien johdonmukaisesti.
  • Mahdollista kielen luova käyttäminen erilaisilla tehtävätyypeillä, vaikka kaikki tehtävät luodaankin verkkoalustalle.
  • Huomioi taustalla olevat kielen ja kulttuurin asenteet sekä oletukset ja tarvittaessa sanoita ne auki. Anna esimerkkejä ja tarjoa tarttumapintaa.
  • Visualisoi aina kun voit. Värit, toistuvat visuaaliset ratkaisut, oleelliset kuvat ja esimerkiksi tehtävävaiheiden numeroiminen tukee oppijan kykyä selviytyä tehtävästä. Visualisointi oli myös perustelu valita mukaan muitakin tehtävien alustoja kuin ItsLearning.
Aloitussivun ohjeita sekä opettajan että opiskelijan avuksi.
Esimerkki luonnonvaroja käsittelevän tehtävän alusta.

Tulevaisuus ja kehittäminen

Kielitietoista kurssialustaa on pilotoitu kevään 2022 aikana. Pilotoijat ovat olleet pääasiassa monikielisiä opiskelijoita. Vaikka materiaali on koettu selkeäksi, ovat vaikeat ja monille uudet asiat koettu edelleen sisällöltään haastaviksi. Onnistunutta on kuitenkin se, että opiskelija on ohjautunut löytämään oikeat tehtävät ja niiden tekninen suorittaminen on pääasiassa onnistunutta.

Pilotointi ja materiaalin käyttöön ottaminen ovat vasta alussa ja on selvää, ettei materiaali ole vielä valmis. On kuitenkin kannustavaa ajatella, että materiaalista on jo saatu palautetta, jonka perusteella on tehty muutoksia parempaan suuntaan niin teknisesti kuin sisällöllisesti. Kielellisten tilanteiden tietoinen havainnointi ja herkkyys tarttua kehittämiseen palvelevat materiaaliamme mutta myös ajatusta kielitoisesta opetuksesta ja sen materiaaleista. Kestävän ja kielitietoisen kehityksen edistämisen matkalla on saavutettu ensimmäinen pysäkki, ja laukussa on jo eväitä matkalle kohti seuraavaa pysäkkiä.

 

Tekstin on laatinut Anniina Raunio, äidinkielenopettaja ja suomen kielen opettaja