Korkeakoulumentorit lukio-opiskelijoille

Turussa kehitettiin kokeiltiin mallia, jossa lukio-opiskelijat tutustuivat  ammattikorkeakoulun tai yliopiston opiskelijamentoreiden johdolla jatko-opintoihin ja työelämään oman kiinnostuksensa mukaan.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Lukiolaiset saivat apua siihen, onko alkuperäinen ajatus alasta oikea. Vierailuilla oppilaitoksiin saatiin luentojen ja muuhun opiskeluun tutustumisen avulla kyseisen alan todellisesta opiskelusta näkymä. Työelämään tutustuttiin yhden päivän mittaisella alan työntekijän ”varjostuksella”. Opiskelijat pääsivät hahmottamaan omia kykyjä kyseisen alan opiskeluun ja työskentelyyn. Itsensä tuntemisen testaus oli opiskelijoiden mielestä kurssin suurinta antia. Opiskelijoilla oli hyvä motivaatio.  Jatkossakin motivaatiokirje kurssille hakemisessa ja kurssin aikana videohakemuksen tekeminen.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijat saivat realistisen kuvan tutustumastaan alasta
  2. Opiskelijoiden itsetuntemus vahvistui
  3. Opiskelijoille hahmottui oma oikea ala paremmin
Lisätietoja

Turun Lyseon lukio
Heidi Autero ja Mari Salminen
etunimi.sukunimi@turku.fi
13.2.2018

Rellun työelämätreffit – vanhemmat mukaan yritysyhteistyöhön

Tampereella kehitettiin malli hyödyntää vanhempien kiinnostusta tehdä lastensa koulujen kanssa yhteistyötä ja houkutella näin laaja kirjo eri alojen työpaikkoja mukaan työelämäyhteistyöhön. Lukiosta lähettiin Wilman kautta opiskelijoiden vanhemmille viestin, jossa pyydettiin huoltajia ja heidän edustamiaan yrityksiä mukaan tapaamaan lukion opettajia työelämätreffeille aamukahvien merkeissä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Tampereella kokeiltiin ideaa houkutella lukio-opiskelijoiden vanhemmat ja heidän työpaikkansa työelämäyhteistyöhön. Keskeistä oli luoda malli, jossa kukin työelämän edustaja voi osallistua lukion kanssa tehtävään yhteistyöhön omalla tavallaan – kuka kertomalla omasta urapolustaan, kuka järjestämällä vierailun työpaikalleen, kuka tarjoamalla lukiolaisille TET-mahdollisuuden jne. Työelämäkumppanien toivottiin välittävän lukiolaisille tietoa oman työnkuvansa ja urapolkunsa lisäksi etenkin työelämässä vaadittavista taidoista ja osaamisesta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

Yhteistyöstä kiinnostuneet vanhemmat ja heidän työpaikkojensa edustajat kutsuttiin koululle tapaamaan eri oppiaineitten vastuuopettajia ja suunnittelemaan tulevaa yhteistyötä aamukahvien merkeissä. Tilaisuuden tuloksena päästiin kokeilemaan yhteistyötä käytännössä. Aamukahveille tuli kymmeniä huoltajia, jotka edustivat noin pariakymmentä eri yritystä/työpaikkaa. Opettajien tehtävänä oli sopiva opetusaineensa puitteissa esim. yritysvierailun toteuttamisesta, tai vierailuista oppitunneilla.

Keskeiset tulokset
  1. Koulu-yritysyhteistyö oppiaineittain
  2. Huoltajien asiantuntemuksen hyödyntäminen koulun arjessa
  3. Lisääntynyt koti-koulu -yhteistyö
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Rellun työelämätreffit

Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus
Pentti Koivisto
pentti.koivisto@tampere.fi

Vierailupassi

Kaarinan lukiossa kehitettiin malli, jossa opiskelija osallistuu lukio-opintojensa aikana koulun ulkopuolisiin omaa oppimistaan ja erikoistumistaan tukeviin tilaisuuksiin, joita voivat olla mm. yliopistoluennot, yleisöluennot, seminaarit, keskustelutilaisuudet, vierailut tai osallistuminen vapaaehtoistoimintaan.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kurssin suoritus koostuu koulun ulkopuolella tehtävistä vierailuista (10kpl) ja niistä kirjoitetuista raporteista. Opiskelija kerää tapahtumakalenterista lukio-opintojensa aikana 10 merkintää erilaisista tilaisuuksista. Tilaisuuksia voivat olla mm. yleisöluennot, yliopistoluennot, seminaarit, keskustelutilaisuudet, vierailut ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen. Passiin kerätyt tapahtumat tukevat opiskelijan oman erikoistumisaineidensa sisällön hahmottamista.

Saadakseen vierailuista kurssisuorituksen opiskelija kerää osallistumismerkinnän passiin kymmenestä tilaisuudesta sekä raportoi ja analysoi portfolioon vierailujen annin oppiaineen, teeman tai kurssin näkökulmasta. Jatkossa Turun yliopiston tarjoamat vierailukohteet sekä ohje vierailupassin kokoamiseen tulevat löytymään myös yliopiston verkkosivulta ja ovat sieltä kaikkien lukioiden saatavilla.

Opiskelijat saavat itse ehdottaa vierailupassiin liittyviä tilaisuuksia yms, joten he voivat siten muokata passista oman näköisensä ja omia intressejään/ opintojaan tukeviksi. Koska raportoitavan kohteen antia tulee pohtia oppiaineen, kurssin tai teeman kannalta ja integroida se laajempaan teoreettiseen viitekehykseen, opiskelija ymmärtää asiayhteyden myös omiin lukio-opintoihinsa (teoreettinen viitekehys –ajattelu).

Keskeiset tulokset
  1. Aktivoidaan opiskelijoita koulun seinien ulkopuolelle.
  2. Konkreettisia maistiaisia yliopistolta, järjestöiltä.
  3. Koska passin tiimoilta on mahdollista osallistua myös vapaaehtoistoimintaan esim. vieraslajien niittotalkoot, käytännönläheisyyttä on mahdollista tuoda mukaan teoreettisten opintojen keskelle.
Lisätietoja

Kaarinan lukio
Sami Leivo, Kristiina Tarkiainen ja Noora Nieminen
etunimi.sukunimi@kaarina.fi
4.4.2018

3D-mallinnusta lukiolaisille ammattikorkeakouluopiskelijoiden johdolla

Turun ammattikorkeakoulussa kehitettiin malli,  jossa lukio-opiskelijat perehtyvät tekniikan alan jatko-opiskeluun toiminnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opastamana.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan insinööriopiskelijat opettivat lukiolaisille 3D-mallintamista Autodesk Inventor ohjelmalla sekä auttoivat lukiolaisia mallintamansa kappaleen muokkaamisessa tulostettavaksi. Kurssiin kuului myös vierailu ammattikorkeakoululla, jossa lukiolaiset näkivät 3D-tulostimen toiminnassa ja saivat tietää enemmän opiskelusta konetekniikan koulutusalalla. Vierailun päätteeksi lukiolaisille jaettiin heidän tulostamansa kappaleet. Yhteistyöhön sisältyi ammattikorkeakouluopiskelijoiden lähiohjausta 3D-suunnittelusta. Lähiohjaus järjestettiin lukion tiloissa ja osa ohjauksesta toteutettiin etänä. Lopuksi opiskelijoiden suunnittelemat kappaleet tulostettiin ammattikorkeakoulun tehdasympäristössä, mihin

Keskeiset tulokset
  1. Oppilaat saivat yleiskäsityksen 3D-suunnittelusta ja –tulostuksesta.
  2. Nuoret oppivat käyttämään mallinnusohjelmaa.
  3. Nuoret saivat tietoa tekniikanalan opinnoista ammattikorkeakoulussa alalla opiskelevilta nuorilta.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

3D – mallinnusta ja – tulostusta lukiokurssilla

Lisätietoja

Turun Ammattikorkeakoulu
Pekka Jukantupa
pekka.jukantupa@turkuamk.fi
Kevät 2018

Toiminnalliset Hands on -vierailut ammattikorkeakoululle

Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijat kehittivät mallin tehdä alan opintoja toiminnallisesti tutuksi ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijoille.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vierailulla lukiolaiset pääsivät jatko-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä kokeilemaan ja tutkimaan mm. elintarvikkeiden tiheyksiä, mittaamaan Fidget Spinnerin nopeutta ja suunnittelemaan tehokkainta ilmatykkiä toiminnallisesti. Lisäksi he tutustuivat ammattikorkeakouluun oppimisympäristönä, saivat ajankohtaista tietoa insinööriopinnoista ja alan työllisyysnäkymistä. Tavoitteena oli herättää lukiolaisten kiinnostus matemaattisia aineita kohtaan käytännönläheisesti ”nuoret nuorille” -viestinnän keinoin.

Keskeiset tulokset
  1. Tietoisuus opintomahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa lisääntyi lukiolaisilla ja heidän opettajillaan.
  2. Lukiolaiset pääsivät tutustumaan tuleviin insinööreihin.
  3. Lukiolaiset saivat kannustusta matematiikan, fysiikan ja muiden luonnontieteiden opiskeluun.
  4. Ammattikorkeakouluopiskelijat saivat hyvää harjoitusta viestinnästä autenttisessa ympäristössä.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Hands – on -vierailulla AMK:ssa

Lisätietoja

Turun Ammattikorkeakoulu
Pekka Jukantupa
pekka.jukantupa@turkuamk.fi
Kevät 2018

MerilukioTeko

Turussa kehitettiin uudenlainen TSYK:n lukion merilinjalla opiskelevien työelämäkurssi, jossa koulussa tapahtuvaan työelämä- ja työnhakutaitojen opiskeluun yhdistettiin kesätyö meriklusterin yrityksissä. Loppukesästä kurssilaiset kokoontuivat vielä yhteen jakamaan saamansa tiedon ja kokemukset.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kesätyökurssi meriklusterin yrityksissä piti sisällään varsinaisen kesätyön lisäksi perehtymisen työelämä- ja työnhakutaitoihin (työhaastattelu, työhakemuksen, myös sähköisen, tekeminen) sekä kesätyöpaikkojen etsimisen. Loppukesästä kurssilaiset kokoontuivat vielä yhteen jakamaan saamansa tiedon ja kokemukset.

Keskeiset tulokset
  1. 10 lukiolaista sai kesätyöpaikan ja lukiokurssin.
  2. Entistä paremmat ja tiivimmät yhteydet meriklusterin yrityksiin
  3. Opiskelijoiden parantuneet työelämätaidot ja -valmiudet.

 

Merilukiolaiset Meyerillä kesätöissä – näyttävästi myös mediassa

Lisätietoja

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio
Christiane Ala-Nissilä ja Arja Arnivaara
etunimi.sukunimi @turku.fi
30.5.2017

Vapaaehtoistyö -ja kesätyökurssi

Vaasan lukion opiskelijat suunnittelivat ja kehittivät mallin lukiokurssin suorittamiseksi  vapaaehtois- tai kesätyötä tekemällä. Tarkoituksena oli kehittää uusi kurssi, jolla voitaisiin hankkia työelämän tuntemusta ja jota voitaisiin tarjota myös muiden hyödynnettäväksi.

Vapaaehtoistyön kurssi koostui seuraavista asioista ja vaiheista: 
  • SPR:n luento vapaaehtoistyöstä kurssille osallistuville ja muille kiinnostuneille
  • yhteydenotto etukäteen mahdollisiin työkohteisiin ja kartoitus vapaaehtoistyön tarpeesta kohteissa
  • työkohteen valinta
  • lupalomake/tiedote huoltajille, työajan seurantalomake (mielellään kaksi eri kohdetta, vähintään 12 vierailua yhteensä)
  • oppimispäiväkirja sekä työpaikan vastuuhenkilön täyttämä palautelomake
  • opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän sekä erillisen todistuksen osallistumisestaan vapaaehtoistyöhön
  • vapaaehtoistyö tehdään opiskelijan vapaa-ajalla, koulutyön ulkopuollella
Kesätyökurssi koostuu seuraavista asioista ja vaiheista: 
  • CV paja/infopiste työnhausta yhden päivän ajan pop-up periaatteella lukiossa ennen kesätöiden haun alkamista
  • infotilaisuus kurssin sisällöstä ja sen suoritusperiaatteista
  • itse hankittu kesätyö jonka kesto vähintään 60h tai 2 vko
  • kesätyön aikana täytetty oppimispäiväkirja, jossa itsearviointi
  • työnantajan arvio + kopio työtodistuksesta
Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vapaaehtoistyön kurssin suunnittelijat olivat yhteydessä Vaasan Suomen punaisen ristin yksikköön liittyen SPR:n järjestävään luentoon.  Lisäksi kurssin suunnittelijat olivat yhteydessä muutamaan paikalliseen päivä- sekä vanhainkotiin selvittäen vapaaehtoistyön tarvetta. Kesätyökurssilaiset sopivat CV-pajasta paikallisen työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa.

Opiskelijat käyttivät hyväksi valmiita suhteitaan eri koulun ulkopuolisiin tahoihin, mutta loivat myös uusia kontakteja työelämään. Tämä tietysti vahvistaa opiskelijan sosiaalisia taitoja, osoittaa käytännössä, kuinka järjestetään tapahtumia ja lähestytään uusia kontakteja. He joutuivat ottamaan huomioon, miten sovittaa yhteen koulun tarpeet sekä toisen osapuolen vaatimukset/mahdollisuudet ja kuinka luoda niistä kaikkia tyydyttävä kokonaisuus.

Haasteena on tietysti, että koulu ei voi tarjota yhteistyötahoille rahallista korvausta eli yhteistyö täytyy luoda muulla tavalla houkuttelevaksi sekä hyödylliseksi. Lisäksi joka paikassa on sama ongelma, että ylimääräistä aikaa on hyvin vähän. Kaikkien työpäivät ovat jo valmiiksi täynnä eli suunnittelu täytyy tehdä ajoissa miettien mihin kaikkien resurssit riittävät.

Koin kuitenkin, että opiskelijat onnistuivat erinomaisesti yhteyksissään koulun ulkopuolisiin tahoihin. He löysivät sopivat yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhteistyö sujui hyvin ja vaivattomasti.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijat olivat mukana suunnittelussa alusta lähtien. Aluksi tiedotimme opiskelijoita yleisesti koulumme osallistumisesta LukioTEKO-hankkeeseen ja kokosimme yhteen opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita olemaan mukana suunnittelemassa kursseja ja toimintaa. Sen jälkeen muodostimme opiskelijoista pienempiä ryhmiä ja ryhmät alkoivat työstää omaa kohdettaan. Opiskelijat ideoivat kohteet yhdessä ohjaavien opettajien kanssa.

Omat ryhmäni valitsivat vapaaehtoistyö- ja kesätyökurssin kehittämisen. Tapasin molempia ryhmiä erikseen tapaamisissa, jossa mietimme kursseille sisältöä ja etsimme tietoa siitä, kuinka vastaavia kursseja oli mm. toteutettu muualla. Tämän jälkeen ryhmät alkoivat itsenäisesti suunnittelemaan kurssien sisältöä ja toteutustapaa raportoiden säännöllisesti minulle. Opiskelijat loivat tarvittavan kurssimateriaalin täysin itse, ottivat yhteyttä yhteistyökumppaneihin sekä pitivät kursseista muille lukiolaisille infotilaisuuden.

Tällaisten projektien haasteena on myös, kuinka saada mukaan sitoutuneita opiskelijoita, sillä vaikka kiinnostuneita on usein paljonkin, ovat opiskelijoiden lukujärjestykset usein hyvin täynnä. Projektit ovat aina tavallisten kurssien ulkopuolista toimintaa ja yhteisen ajan löytäminen on kortilla. Projektiin panostaminen vaatii työtä ja joskus opiskelijoiden aika ei vain riitä kaikkeen.

Keskeisimmät tulokset
  1. Milloin tahansa toteutettavissa olevat kurssit lukion tarjottimeen. Kurssit ovat kaikkien valittavissa eli koskevat laajaa joukkoa opiskelijoita.
  2. Positiivinen oppimiskokemus projektiin osallistuneille opiskelijoille. Opiskelijoilla oli mahdollisuus olla kehittämässä koulumme toimintaa, kurssitarjontaa ja he saivat mielipiteitään kuulluksi.
  3. Mukavaa vaihtelua koulun tavalliseen arkeen niin opiskelijoille kuin opettajille. Ehkä myös näkemystä kaikille osapuolille siitä, että oppimista tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolellakin.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Vapaaehtoistyökurssia suunnittelemassa ja toteuttamassa Vaasan lyseon lukiossa

Vaasan lyseon lukiossa työelämälähtöisiä lukio-opintoja Kesätyökurssilla

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Vaasan lyseon lukiossa suunniteltiin ja toteutettiin Kesätyö- ja Vapaaehtoistyökurssi

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Sainur Hairedin
sainur.hairedin@edu.vaasa.fi
23.3.2018

Liitteet

Vapaaehtoistyökurssin sisältö
Kesätyökurssin sisältö

YliopistoTET

Turussa kehitettiin ja kokeiltiin kurssia, jonka aikana toteutettiin yliopistoTET ja järjestettiin yrittäjyysiltapäivä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Opiskelija sai itse valita tiedekunnan, mihin halusi tutustumaan. Tätä edelsi lyhyet yliopisto-opiskelijoiden pitämät tiedekuntien esittelyt, joiden aikana he myös kertoivat opiskelusta yliopistossa.  Opiskelijalähettiläät järjestivät opiskelijoille päivän yliopistolla, jossa vierailtiin mm. luennoilla, tutustuttiin yliopiston käytänteisiin ja opiskeluun. Tiedekunnat valikoituvat lukio-opiskelijoiden omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssiin sisältyi myös yrittäjyysiltapäivä. Lukio-opiskelijat hankkivat itse yrittäjäesittelijät tapahtumaan. He haastattelivat yleisötilaisuudessa yritysten edustajia ja järjestivät tarjoilut.

Opiskelijat osallistuivat yrittäjyysiltapäivän järjestelyihin ja toteutukseen sekä yliopisto TETiin.  Jatkossa on tärkeää, että opiskelijoilla on aito motivaatio tehdä yhteistyötä ja osallistua. Haasteena on myös se, miten saada tarjottua kurssia ja keskeisiä työelämävalmiuksia laajemmalle lukiolaisjoukolle. Malli toimii hyvin 5-15 opiskelijalle, mutta laajempi joukko on jo haastava.

Keskeiset tulokset
  1. Yliopistoyhteistyö kehittyi. Pysyvän mallin luominen.
  2. Opiskelijoille konkretisoitui paremmin omat jatko-opintohaaveet ja niiden realistisuus.
  3. Tutustuminen eri ammatteihin.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

”Akateeminen vapaus, kasvava vastuu omasta opiskelusta sekä opiskelijaelämän henki”

Lisätietoja

Turun lukiokouilutus / Luostarivuoren lukio, Lyseon lukio
Mari Salminen ja Heidi Autero
etunimi.sukunimi@turku.fi
30.5.2017

TET-päivät jatko-opintopaikassa tai työpaikalla

Kaarinan lukiossa kehitettiin TET-malli, jonka tavoitteena oli tarjota kaikille toisen vuoden opiskelijoille mahdollisuus tutustua parin päivän ajan kevättalvella valitsemansa työpaikan tai jatko-opiskelupaikan toimintaan. Lukiolaiset saivat itse päättää, suorittavatko molemmat TET-päivä valitsemallaan työpaikalla tai oppilaitoksessa vai ovatko yhden päivän työelämässä ja toisen oppilaitoksessa. Suurimman hyödyn jaksosta saivat ne opiskelijat, jotka viettivät TET-päivät jatko-opiskelupaikkoihin tutustumalla.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Jaksolle osallistuneita 2. vuosikurssin opiskelijoita kannustettiin hankkimaan paikka yhdeltä tai useammalta korkeakoululinjalta ja/tai työyhteisöstä. Ensisijaisena tavoitteena oli, että opiskelijat saisivat tuntumaa korkeakouluopinnoista ja mahdollisesti löytäisivät itselleen hakuvaihtoehdon korkeakoulujen yhteishakua varten. Suurin osa halusi kuitenkin suorittaa harjoittelun ”klassiseen tyyliin” pelkästään yrityksessä tai yhteisössä. Paikkojen etsimisessä apuna olivat kontaktit Kaarinan yrittäjiin.

Lukiolaisten vastaanotto Kaarinan yrityksissä ja yhteisöissä oli pääosin positiivista. Oli kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne opiskelijat, jotka eivät olleet harkinneet, mistä paikkaa etsivät, eivät raporttien perusteella myöskään olleet erityisen motivoituneita harjoittelusta. Korkeakoulujen suhtautuminen lukiolaisten yhteydenottoihin oli erittäin myönteistä. Varsinkin Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, jonne suuntasi peräti kahdeksan tettiläistä, oli suunnitellut tutustumisjakson ohjelman erittäin monipuoliseksi, helposti lähestyttäväksi ja lukiolaisen näkökulmasta houkuttelevaksi. Ne opiskelijat, jotka viettivät vähintään toisen päivän jatko-opiskelupaikassa olivat selvästi motivoituneempia kokonaisuudessaan.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijat saivat suhteellisen vapaasti valita, miten he TET-jaksonsa suorittivat. Myös korvaavia suorituksia jakson ulkopuolelta hyväksiluettiin suoritukseksi, mikäli oli selvästi osoitettavissa, että harjoittelu ei ollut palkallista työtä. Opiskelijoiden TET-raportit olivat oleellinen osa jakson onnistumisen arviointia ja pohja blogiin lisätyille artikkeleille. TET-raporttien pohjalta harjoittelujaksoa muokataan opiskelijaystävällisemmäksi (esim. TET-pankki).

Keskeiset tulokset

Opiskelijoiden palautteen pohjalta on selvästi nähtävissä, että TET-jakson aikana korkeakouluopintoihin tutustuneiden opiskelijoiden suhtautuminen  ylipäätään TET-jaksoon ja sen hyötyihin oli huomattavasti myönteisempää kuin niiden opiskelijoiden, jotka valitsivat ”klassisen” työelämään tutustumisen yrityksessä tai yhteisössä. Erityisen onnistunut TET-jakso oli niiden neljäntoista opiskelijan osalta, jotka jakoivat kaksipäiväisen jakson kahden eri korkea-asteen opiskelupaikan kesken. Kerätyn datan ja palautteen perusteella materiaaleja ja paikan etsimiseen tarkoitettuja työkaluja muokataan. Ensi kevään jaksoa varten on kerätty ”TET-pankki”, jonne luvan antaneet TET-paikat ovat antaneet yhteystietonsa opiskelijoiden yhteydenottoa varten.

Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Kokemus mikä kokemus

Lue lisää opinto-ohjaajan kokemuksesta

Kaarinan lukion tet-jakso: Opon näkökulma

Lisätietoja

Kaarinan lukio
Sami Leivo
sami.leivo@kaarina.fi
10.5.2017