Ensiapu ja turvallisuus -kurssi yhteistyössä työelämän ja korkeakoulun kanssa

Turun Luostarivuoren Lyseon lukiossa kehitettiin Ensiapu- ja turvallisuus -kurssi, jolla opiskelijat saivat tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja työelämästä terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä aloilla vierailuiden ja vierailijoiden välityksellä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kanssa tehtiin?

Kurssilaiset tutustuivat mm. Turun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan opintoihin sekä poliisin, palomiehen ja Finnhems-helikopterilääkärin työhön. Lisäksi opiskelijat saivat SPR:n auttajakurssin  sekä AS1 alkusammutus-koulutuksen todistukset kurssin aikana. Käytännön taitoja opiskelijat harjoittelijat lisäksi vesipelastuksessa, itsepuolustustaidoissa ja vesiturvallisuuteen liittyen.

Opiskelijat saivat tietoa sekä mahdollisuuden esittää kysymyksiä ja keskustella terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä opiskelupaikoista ja ammateista. Tämä herätti heidän mielenkiintoaan jatko-opintoihin. SPR:n ja AS1- todistuksista voi olla hyötyä opiskelijalle esimerkiksi kesätöiden hakemisessa. Kurssin sisältöjen toteutuminen edellytti joustamista kurssin suoritusajoissa esim. SPR-koulutus toteutettiin vasta klo 16 jälkeen iltaopintoina.

Yhteydenotot ja kohtaamiset mahdollistivat vuorovaikutuksen, joka on edellytys yhteistyön alkamiselle. Seuraavana vuonna on toiveena kehittää yhteistyötä edelleen siten, että sairaanhoitajaopiskelijat pääsisivät ohjaamaan lukiolaisille käytännön ensiaputaitojen harjoittelua. Kokonaisuudessaan yhteistyöhön suhtauduttiin myönteisesti ja kurssi herätti kiinnostusta eri tahoilla. Yhteistyötä pidettiin myös tärkeänä ja arvokkaana.

Vierailukäyntien ja vierailijiden ansiosta sekä opiskelijoiden että opettajien tietämys jatko-opinnoista sekä työelämään liittyen kasvoi. Motivoitunut ja kiinnostunut opiskelija on tiedolle vastaanottavaisempi. Opiskelijat halusivat esimerkiksi kokeilla pelastuslaitoksen pääsykoetestit vierailun jälkeisellä liikuntatunnilla.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijoiden ja opettajien tieteämys jatko-opinnoista ja alan työelämästä kasvoi
  2. Yhteistyölinkkejä korkeakouluihin ja työelämään
  3. Toiminnallisuutta ja käytännön harjoituksia, SPR:n auttajakurssin ja AS1-alkusammutuskoulutuksen todistukset
Lisätietoja

Turun Luostarivuoren Lyseon lukio
Eva-Grete Snäll
etunimi.sukunimi@Turku.fi
31.5.2018

Digiterveys-kurssi yhteistyössä korkeakoulujen kanssa

Turussa kehitettiin uusi Digiterveys-kurssi (lukion koulukohtainen terveystiedon kurssi), joka toteutettiin yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston kanssa.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Turun AMK:n Terveysteknologia koulutusohjelmaan liittyen lukio-opiskelijat pääsivät kuulemaan jatko-opintopaikasta AMK:n suuntaan sekä tekemään ns. käytettävyys-demon, minkä järjestivät AMK:n opiskelijat. Lisäksi AMK tarjosi luennon terveysteknologiasta yleisesti ja mahdollisti päästä testaamaan koulutusohjelman kautta kehitettyä kehonkoostumuslaitetta. Koulutusohjelman opiskelijoiden tekemiä terveys- ja hyvinvointipelejä kävimme testaamassa JOKI-vierailukeskuksessa lukioryhmämme kesken.

Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologiat -laitoksen vierailu tarjosi muutaman laitoksen tutkijan kautta esittelyä ajankohtaisista tutkimushankkeista sekä jatkokoulutusmahdollisuuksista. Virtuaalilaseihin liittyvä demo saatiin sovittua myös tähän samaan käyntikertaan. Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen avoimen ovet-päivän luento ”Love, sex and marriage with robots”-luento tarjosi heti kurssin alkuun monelle todellista ajatuksenherättelyä teknologiasta terveyteen ja hyvinvointiin liittyen. Lisäarvo kurssille tulee alalla opettavien, opiskelevien ja työtätekevien ihmisten kanssa aitoon vuorovaikutukseen pääseminen sekä fyysisten puitteiden näkeminen/kokeminen itse. Kurssin teema tulee konkreettiseksi näin ja esim. turkulaisen Mariachi Oy:n 20-vuotisen kehityskulun kuuleminen yrityksessä paikan päällä antaa aivan eri merkityksen terveysteknologiasta ja yrityksen kehittymisestä kuin katsottaisiin esim. lyhyt firman esittelyvideo koululla. Polarin edustajan paikalle pääseminen kurssin alkuun oli hyvä ratkaisu. Tämä motivoi lukiolaisia ottamaan laitteen haltuun ja seuraamaan omaa aktiivisuuttaan, liikunta- yms. taustoista riippumatta. Terveysteknologian opiskelijoiden tekemät laitteet/pelit ja niiden kokeilu toi tavoitteiden mukaista konkretiaa mukanaan lukiolaisille.

Kurssilaiset ’joutuivat’ pariin otteeseen kuuntelemaan englanniksi digiterveysaiheista luennoilla tms. Tämä oli osalle opiskelijoista erittäin haasteellista, ymmärrettävästi, mutta toisaalta tarjosi aidot puitteet sille, että laaja-alaisesta osaamisesta on todellakin hyötyä. Terveysteknologia alana elää kansainvälisyydestä, joten suomenkielen lisäksi tarvitaan muutakin kieliosaamista välttämättä.

Haasteena kurssilla oli osittain aikataulujen yhteensovittaminen, koska lukiokurssi menee kolmesti viikossa 75 min kerrallaan. Onneksi lukiossamme on totuttu poikkeuksellisiin käytänteisiin, joten suuri ongelma tuo ei onneksi ollut. Kurssille saimme paljon erilaisia vierailuja ja esittelijöitä tai vierailimme itse toisaalla. Kaikki tahot kokivat lukiokurssin olevan ajankohtainen ja tarpeellinen, joten tässä suhteessa opettajana oli helppo toimia. Runsas vierailijoiden ja vierailukäyntien määrä oli osittain myös koko kurssin kokonaisuutta heikentävä asia. Opettajana tein kuitenkin tällaisen ratkaisun kokonaisuudesta tälle ensimmäiselle Digiterveys-kurssille, mutta jatkossa on järkevää kaventaa kokonaisuutta ja painottaa vain muutamaa osa-aluetta selkeämmin kuin nyt tein.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Kurssin alkaessa päätettiin yhteisesti muutamista kurssiin liittyvistä asioista. Opiskelijat päätyivät kukin oman blogin pitämiseen kurssin aikana ja näin ollen kurssikoetta tms. ei järjestetty koeviikolla. Kurssilaiset täyttivät O365 Forms-kyselyn kurssin alkaessa liittyen omiin terveys- ja hyvinvointitavoitteisiinsa kurssin aikana. Vastaavaan kyselyyn vastattiin myös kurssin päättyessä. Halukkaat jakoivat opettajalle omat treenitietonsa Polarin palvelun kautta.

Miten kehitetty käytäntö  lisää lukioiden työelämä- ja korkeakouluyhteistyötä?

Tällaisen yhteistyön tekeminen tarjosi juuri tavoitteitten mukaisen kurkistuksen jatko-opintoihin ja työelämään, niin opettajalle kuin opiskelijoillekin. Jokainen kurssiin liittyvä kohde tai luennoitsija otti lukioryhmämme haltuun suurella ”tärkeydellä” ja halusi ennakkoon valmistautua hyvin kohtaamiseen. Lukiolaiset saivat kuulla digiterveys asiaa AMK:n opettajilta ja opiskelijoilta, yliopiston tutkijoilta, yrittäjältä tai yrityksissä työskenteleviltä, joten kurssin tavoitteet täyttyivät tältä osin erinomaisesti. Työelämään liittyen opiskelijoille muodostui varmasti selkeä kuva siitä, että heille yhteen ammattiin valmistuminen tuskin tulee jäämään ainoaksi ja että laaja-alainen osaaminen on yhä merkityksellisempää tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Keskeiset tulokset

1. Lukiolaiset saivat näkemyksen, mitä kaikkea digiterveys voi olla ja he ymmärtävät digitaalisen terveydenlukutaidon merkittäväksi osaksi omaan elämäänsä ja tulevaisuuttaan.

2. Korkeakoulu- ja yritysvierailut toivat esiin konkreettisesti terveysteknologista alaa mahdollisuuksineen, sekä jatko-opintoja että työelämää silmällä pitäen. Terveysteknologioiden kehittämiseen tarvitaan osaamista laaja-alaisesti eli myös terveystiedon puolelta – pelkkä ”insinööriosaaminen” ei riitä käytettävien ja tarkoituksenmukaisten sovellusten tai laitteiden kehittämiseen.

3. Lukiolaiset kehittyivät terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä itsemittaamisissa ja näiden tulosten analysoinneissa aktiivisuusrannekkeen ja erilaisten mobiilisovellusten avulla.

Lue lisää lukiolaisten blogista: http://lukiotekodigiterveys.blogspot.com/2018/05/lukioteko-hanke.html

Yhteystiedot

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio
Anu Heilimö
etunimi.sukunimi@turku.fi

Biologian työkurssi yhteistyössä Clewer Oy:n kanssa

Biologian työkurssilla toteutettiin vierailu jätevedenpuhdistamoita valmistavaan Clewer OY yritykseen ja tehtiin harjoitustyö Turun yliopiston Biologian laitoksella. Clewer Oyssa saimme ensin tietoja siitä, millaisia ovat yrityksen tuotteet ja niiden merkityksestä vesistöjen pilaantumisen estämiseksi ja veden riittämiseksi paikoissa, joissa ei ole viemäriverkostoa (esim. Suomen saaristo, ja aavikot Arabiemiraateissa). Saimme myös kuulla yrityksen työntekijöiden opiskelu- ja työurista.

Biologian laitoksella lehtori Christina Nokkala veti opiskelijoille banaanikärpästen risteytystyön, joka toteutettiin kahdella työkerralla. Samassa yhteydessä neuvoteltiin yliopiston virtuaalimikroskooppilisenssin käytöstä myös lukiossa ja saimme tunnukset sen joidenkin aineistojen käyttämiseksi.

Opiskelijan kommentti: ”Erityisesti yliopistovierailu banaanikärpästen parissa oli mieluinen. Myös muut vierailut olivat kiva lisä. Kurssi oli opettavainen.”

Opiskelijat  valmistautuivat vierailuihin perehtymällä yritykseen etukäteen ja harjoittelemalla risteytystehtäviä. Koska kurssi on tarkoitus järjestää joka vuosi, opiskelijoilta kerättiin lopuksi kurssipalautetta, jonka pohjalta kurssia kehitetään jatkossa. Opiskelijat kokivat yliopistolla tehdyn banaanikärpästyön sekä Clewer-vierailun antoisimmaksi osaksi.

Keskeiset tulokset
  1. Pysyvät työelämä- ja korkeakoulukontaktit
  2. Opiskelijoiden työelämätietoisuuden isääminen
  3. Uusi mielenkiintoinen kurssi lukiomme OPSiin
Lue lisää oppilaan kokemuksesta

Mutanttininjakärpäset

CLEWER

Lisätietoja

TSYK
Katja Tauriainen
katja.tauriainen@turku.fi
28.5.2018

Peliohjelmointikurssi yhteistyössä RivalGamesin ja yliopiston kanssa

Hankkeessa kehitettiin peliohjelmoinnin kurssi uutena kurssina TSYKin opetussuunnitelmaan. Kurssilla oli yrityskontaktina turkulainen peliyritys RivalGames, Ville-oppimisjärjestelmä (jonka ohjelmointikurssia sovellettiin kurssilla) sekä koneoppimisen yritys Valohai.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

RivalGames yrityksestä oli edustaja kertomassa pelin tekemisprosessin vaiheista ja pelialan yrityksen työntekijöiden työnkuvista (ohjelmoija, graafikko, suunnittelija ym.) Valohain edustaja kertoi kattavammin ohjelmoijan työstä. Kummankin vierailun yhteydessä tuli esille opintopolut, kuinka pelialalle ja ohjelmoijaksi pääsee. Valohain edustaja auttoi myös opiskelijoita kurssin projektityönä toteutettujen pelien teknisessä toteutuksessa. Kurssilla vierailtiin myös Yliopiston ja AMK:n yhteishankkeen, Turku Game Labin demotilassa, jossa opiskelijat pääsivät kokeilemaan lisätyn todellisuuden sovelluksia ja muita älykkään teknologian antamia mahdollisuuksia pelialalla.

Ennen jakson alkua kokoonnuttiin opiskelijoiden kanssa ja kartoitettiin opiskelijoiden osaamista sekä opiskelijat saivat antaa toiveita kurssin toteuttamistavasta. Opiskelijat saivat täysin vapaasti valita oman peliprojektinsa aiheen sekä myös sen, mitä ohjelmointikieltä he käyttävät projektissaan. Kurssin lopussa kerättiin kurssipalaute, jonka pohjalta kurssia pyritään jatkossa kehittämään opiskelijoiden toiveiden suuntaan.

Keskeiset tulokset
  1. Pysyvät yritys- ja työelämäkontaktit
  2. Opiskelijoiden tietouden lisääminen pelialan työntekijöiden toimenkuvasta ja ohjelmoijan työstä
  3. Opiskelijat saivat tietoa ohjelmoijan työhön johtavasta opintopolusta
Lisätietoja

TSYKin lukio
Lauri Ruotsalainen
lauri.ruotsalainen@turku.fi
28.5.2018

Biokemian kurssi yhteistyössä PerkinElmerin ja yliopiston kanssa

 Biokemian kurssilla toteutettiin Vierailu PerkinElmerillä (kehittää seulontatestejä ja diagnostisia laitteita) ja tehtiin  kokeellinen harjoitus yliopiston biokemian laitoksella. PerkinElmerin vierailulla havaitsimme, miten moninaisilla koulutustaustoilla yritykseen päädytään töihin. Työuran aikana työntekijän toimenkuva saattaa muuttua täysin erilaiseksi kuin työuran alussa (elinikäinen oppiminen tuli hyvin esille). Biokemian laitoksella peruslaborointityön tekeminen, jossa harjoiteltiin perustyöskentelymenetelmiä mm. DNA:n eristystä, plasmidin pilkkomista ja elektroforeesia. Lisäksi esiteltiin biokemian opiskelua ja biokemistin työnkuvaa. Opiskelijoilta kerättiin lopuksi kurssipalautetta. Suurin osa kurssin opiskelijoista koki kurssin vierailut hyödyllisiksi.

Opiskelija: ”Minusta PerkinElmerin vierailu osoitti, että vaikka lukiossa opiskelu on yleensä oppiainerajojen sisäistä, ei se sitä jatkossa ole, eikä rajat oppiaineiden välillä ole ammattilaisillakaan selvät.”
Keskeiset tulokset
  1. Pysyvät työelämä- ja korkeakoulukontaktit
  2. Opiskelijoiden työelämätietouden lisääminen

 

Lue lukolaisten blogista lisää: https://biokemianlumoissa.wordpress.com/

Lisätietoja

TSYK
Katja Tauriainen
katja.tauriainen@turku.fi
28.5.2018

EnergyTour -kierros energia-alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa

Vaasan lukiossa kehitettiin EnergyTOUR eli kierros energia-alan yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa Vaasassa. EnergyTourin tarkoitus oli olla osana energiatietouden lisäämistä ja antaa käsitys,  mitä työelämässä oikeasti tehdään ilmastonmuutoksen hyväksi ja mitkä ovat käytännön reunaehdot, joilla tämä onnistuu. Lisäksi tutustuttiin siihen, millaisten opiskelualojen kautta päästään alalle ja mitä ammatit pitävät sisällään käytännössä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kurssilla vierailimme Westenergyssä, Vebic-laboratoriossa, Vaasan sähkössä ja Technobothian sähkö-ja energiatekniikan laboratoriossa. Opiskelijat miettivät etukäteen energia-aiheeseen liittyviä kysymyksiä, jotka  lähetettiin sähköpostilla yrityksien yhteyshenkilöille. Kysymykset liittyivät yleisesti Vaasan alueen energian tuotantoon, polttoaineiden ja uusiutuvien energioiden käyttöön.

Westenergyssä tutustuimme jätteiden käyttöön energiatuotannossa. Westenergy Oy on moderni jätteenpolttolaitos, jossa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua polttokelpoista jätettä. Vaasan Sähkö käyttää siellä tuotetun höyryn Vaasan alueen sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen. Westenergy työllistää ympäristöalan insinöörejä, mutta myös muuta teknistä alaa osaavaa väkeä. Sovittiin, että vierailu tehdään uudelleen ensi lukuvuonna fysiikan lämpöopin kurssilla, joka toteutetaan Vaasan yliopiston kanssa yhteistyössä.

Vebic-laboratoriossa tutustuimme moottorien päästötutkimuksiin ja niissä käytettyihin erilaisiin polttoaineisiin. Opiskelijat saivat kuulla, että Vebic työllistää diplomi-insinöörejä ja kemistejä. Sovittiin, että myöhemmin tullaan mittaamaan päästöjä ja saadaan mittausdataa, jota voidaan analysoida koulussa fysiikan kurssien yhteydessä.

Vaasan sähkössä perehdyimme energian tuotantotapoihin Vaasassa ja tutustuimme teollisuushalleihin. Vaasan sähkö työllistää paitsi sähköalan insinöörejä, myös rakennusalaa sekä talous- ja viestintäalaa. Jatkossa vierailuja todennäköisesti toteutetaan ensi vuonna Vaasan yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettavan suoraväyläkurssin ja teknologialeirikoulun kanssa. Tällöin saadaan ajankohtainen kuva Vaasan kaukolämmön ja sähkön tuotannosta.

Lisäksi vierailimme Vaasan yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä Yrkeshögskola Novian yhteisellä Technobotnian sähkö- ja energiatekniikan laboratoriolla. Siellä tutustuimme  energian tuotantoon tuuligeneraattorin ja aurinkopaneelien avulla. Myös sähköverkkojen toiminta Suomessa oli esittelyn kohteena sekä opiskelijat saivat tietoa opiskelusta näissä oppilaitoksissa. Takuuteekkarijärjestelmän avulla saadaan kaikille 1. vuoden opiskelijoille kesätyöpaikka Vaasan teollisuudessa. Vierailulla sovittiin  myös uusi vierailu ensi syksylle, jossa päästään tekemään lisää mittauksia energiakurssin opiskelijoiden  kanssa.

Keskeiset tulokset
  1. EnergyTour -toteutusmalli
  2. Kontaktit työelämään ja korkeakouluihin
  3. Jatkosuunnitelmat:

– Yhteistyö syvenee, kun mukaan tulee yleistutustumisen lisäksi datan keräys ja analysointi .
– EnergyTourista saatuja kokemuksia ja kontakteja voidaan ensi lukuvuonna hyödyntää opetuksessa.
– Opiskelijat voisivat jatkossa kerätä myös   mittausdataa ja analysoida tuloksia, jota saadaan polttomoottoreista, tuuligeneraattoreista, aurinkokennoista ja
jätteiden polttoprosesseista.
– Tilastollista analyysia voidaan tehdä fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden käytön kehityksestä Vaasassa ja maailmalla.

Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Vaasan lyseon lukion fysiikan opiskelijat tekivät EnergyTOURin

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Inkeri Hyvärinen
inkeri.hyvarinen@edu.vaasa.fi
2.5.2018

Liitteet

Vierailukohteet

Opiskelu ulkomailla ja vaihto-ohjelmat -oppitunti ruotsin kieleen

Halusimme kehittää kieltenopettajien yhteistyötä Vaasan Lyseon lukion ja Vaasan yliopiston kanssa toteuttamalla lyhyiden kielten ja ruotsin kielten opettajien vierailun yliopistoon tapaamaan Kielikeskuksen kieltenopettajia ja keskustelemaan yliopiston kieltenopetuksesta sekä kertomaan omastamme. Puolin ja toisin tuli uutta tietoa, mm. tandem-opetuksesta ja vaihto-opiskeluista jne.

Vierailun jälkeen ideoimme ruotsin oppitunnille oppituntitehtävät ”opiskelu ulkomailla ja vaihto-ohjelmat” -teemaan. Oppituntitehtävät perustuivat osittain opettajien omiin kokemuksiin, oppikirjojen teksteihin ja tehtäviin,  internetistä löydettyyn materiaaliin sekä Vaasan yliopiston Kielikeskuksesta saatuun tietoon.

Opiskelijat olivat mukana toteutusvaiheessa, kun kävimme läpi yliopiston vaihto-opiskelu mahdollisuuksia. He saivat perehtyä itsekseen sekä pareittain/kolmen ryhmissä aiheeseen erityyppisten tehtävien kautta. Opiskelijat saivat myös suullisesti (+ blogikirjoituksen muodossa) arvioida projektin onnistumista.

Keskeiset tulokset
  1. Yhteys Vaasan Lyseon lukion ja yliopiston kieltenopettajien välille
  2. Lukiolaisille tietoa kielten opiskelusta Vaasan yliopistossa
  3. Tietoa ja perehtymistä ulkomailla tapahtuvaan vaihto-opiskeluun
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Vaasalaiset lukiolaiset tutustuivat vaihto-opiskelijaohjelmiin ruotsin tunnilla

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Vaasan lyseon lukion kieltenopettajat tutustumassa Vaasan yliopiston Kielikeskuksen toimintaan

Lisätietoja

Vaasan Lyseon lukio
Tiina Saarinen
tiina.saarinen@edu.vaasa.fi
2.5.2018

Liitteet

Ruotsin tuntisuunnitelma
Esitys – Att studera utomlands

Työelämälähtöiset oppimistehtävät OPO2-kurssille

Vaasassa kehitettiin kolmen työelämälähtöisen oppimistehtävän kokonaisuus  jatko-opintoja ja työelämää käsittelevälle OPO2-kurssille. Ensimmäinen tehtävä liittyy Vaasan lyseon lukion opoTET-kokemuksien hyödyntämiseen. Toinen tehtävä perustuu toissa.fi-sivustolla saataviin urakertomuksiin ja dataan ammattiin työllistäneistä koulutuksista. Kolmas tehtävä virittää opiskelijat ajattelemaan asioita työnantajan ja työnhakijan näkökulmasta osallistumalla speed dating -työhaastatteluihin.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Oppimistehtävillä, jotka syntyivät opinto-ohjaajien TET-päivien tuloksena pyritään lisäämään lukiolaisten ymmärrystä lukiokoulutuksen, jatko-opintojen ja työelämän yhteydestä, sekä näkemään nämä jatkumona. Jatkokoulutusta pyritään miettimään työelämään valmistavana koulutuksena sen sijaan, että pohditaan mikä koulutus olisi opiskelijalle lukion jälkeen kiinnostava.

Lisätietoja:

Vaasan lyseon lukio
Taru Leikas
taru.leikas@edu.vaasa.fi
22.03.2018

Liitteet

Kurssin oppimistehtävät

Aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanke

Vaasan lyseon lukiossa ja Vasa gymnasiumissa toteutettiin lukuvuonna 2016-2018 vaiheittain kehittämishanke, jonka avulla aineenopettajat tutustuivat työelämä- ja yrittäjyyskasvatukseen. Lisäksi he määrittelivät sen tavoitteita, verkostoituivat ja loivat oman oppiaineen kursseihin integroitavia työ- ja elinkeinoelämälähtöisiä oppimistehtäviä ja käytäntöjä. Lopuksi työstettiin työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen strategia, johon koottiin tavoitteet ja hankkeen aikana luodut uudet sekä olemassa olevat käytännöt.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Ensimmäiseksi aineenopettajille järjestettiin yhdessä sidosryhmien kanssa syksyllä 2016 Aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen koulutustilaisuus, jossa perehdyttiin  Vaasan alueen elinkeinoelämän tulevaisuuden näkyviin, pohdittiin, mistä tulevaisuuden työpaikat löytyvät, ja  millaisia valmiuksia nuorilta työelämässä tarvitaan ja miten lukio pystyy näihin valmiuksiin vastaamaan.  Samana syksynä opettajat vastasivat työelämä- ja yrittäjyyskasvatuskyselyyn, jolla kartoitettiin heidän toiveitaan yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta koskevan koulutuksen järjestämiseksi.  Kyselyssä nousivat esille aineenopettajien toiveet opettajankokouksen pitämisestä yrityksissä, aineenopettajien yritysvierailut  ja verkostoituminen alueen yrityksien kanssa sekä workshoptyöskentelynä tapahtuva pedagoginen kehittämistyö omassa aineryhmässä.

Keväällä 2017 aineenopettajille ja rehtoreille järjestettiin työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisseminaari Wärtsilässä 5.4.2017. Vierailun aikana perehdyttiin Wärtsilän ja koko energiaklusterin toimintaan ja pohdittiin niiden merkitystä Vaasan alueella. Luentojen jälkeen opettajat osallistuivat tehdaskierrokselle. Seminaarissa opettajat määrittelevät aineryhmittäin oman oppiaineen työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimintamalleja. Samalla opettajat suunnittelevat aineenopettajien yritysvierailua.  Tavoitteena oli yhdessä paikallisten yritysten kanssa suunnitella omaan oppiaineeseen työelämä- ja yrittäjyyslähtöisiä käytäntöjä ja pedagogisia kokonaisuuksia. Wärtsilän johtajat olivat mukana kehittämisworkshopissa sparraamassa ja antamassa omia ideoitaan ja vinkkejään aineenopettajien käyttöön. Seminaarissa esiteltiin myös aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen työkalupakkia, johon on kerätty eri toimijoiden tarjoamia välineitä, joiden avulla opettajat voivat halutessaan syventää työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen tietoja ja taitoja.

Aineenopettajien yritysvierailut toteutettiin syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Vierailujen aikana verkostoiduttiin ja sovittiin jatkoyhteistyöstä sekä kehitettiin yritysten kanssa omaan oppiaineeseen työelämälähtöisiä oppimistehtäviä ja pedagogisia kokonaisuuksia, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua paikalliseen työelämään ja oppia työelämätaitoja.

Osana kokonaisuutta luotiin työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen strategia Vaasan lukiokoulutukseen. Strategia koostetaan hankkeen aikana luoduista tavoitteista ja käytännöistä. Strategian yhteyteen laadittiin työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen vuosikello, jossa pilottiopettajina toimineet aineenopettajat työstivät strategian omien oppiaineidensa osalta. Kehittämishanke tuo valtavasti lisäarvoa Vaasan lukiokoulutukseen, kun työ- ja elinkeinoelämälähtöistä näkökulmaa ja pedagogiikkaa on saatu jalkautettua kouluun.

Keskeiset tulokset

Aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiskokonaisuuden -toteutusmalli, joka on helposti ja pienellä resurssilla integroitavissa lukiokoulutuksen kehittämiseen oppilaitoksissa. Mallin ansiosta aineenopettajat lähtivät kehittämään työelämä-ja yrittäjyyskasvatuksen käytäntöjä Vaasan lyseon lukiossa ja Vasa gymnasiumissa.

Työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen verkoston luominen. Kehittämishankkeen luominen ja aineenopettajien yritysvierailut mahdollistivat verkostoitumisen työelämän ja yritysten kanssa ja lukiokoulutuksen olemassa olevan verkoston laajentamisen.

Uudet työ- ja elinkeinoelämälähtöiset oppimistehtävät ja käytännöt eri oppiaineisiin. Ne koottiin aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämishankkeessa määriteltyjen tavoitteiden ja muiden hankkeessa luotujen käytäntöjen kanssa työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen strategiaksi.

Oppimistehtävät

Opo2-kurssille
Äidinkielen kurssille

Lue lisää käytännön kokemuksesta

Vaasan lukiokoulutuksessa toteutettiin ja mallinnettiin Aineenopettajien työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanke

Lisätietoja

Vaasan lukiokoulutus, Vaasan lyseon lukio
Mika Jokiaho
mika.jokiaho@edu.vaasa.fi
26.3.2018

Liitteet

Kehittämishankkeen avaustilaisuus
Kehittämisworkshop
Kehittämishankkeen vaiheet
Yritysvierailun järjestäminen ja uuden käytännön luominen
Arviointi- ja kehittämispäivä

Korkeakoulumentorit lukio-opiskelijoille

Turussa kehitettiin kokeiltiin mallia, jossa lukio-opiskelijat tutustuivat  ammattikorkeakoulun tai yliopiston opiskelijamentoreiden johdolla jatko-opintoihin ja työelämään oman kiinnostuksensa mukaan.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Lukiolaiset saivat apua siihen, onko alkuperäinen ajatus alasta oikea. Vierailuilla oppilaitoksiin saatiin luentojen ja muuhun opiskeluun tutustumisen avulla kyseisen alan todellisesta opiskelusta näkymä. Työelämään tutustuttiin yhden päivän mittaisella alan työntekijän ”varjostuksella”. Opiskelijat pääsivät hahmottamaan omia kykyjä kyseisen alan opiskeluun ja työskentelyyn. Itsensä tuntemisen testaus oli opiskelijoiden mielestä kurssin suurinta antia. Opiskelijoilla oli hyvä motivaatio.  Jatkossakin motivaatiokirje kurssille hakemisessa ja kurssin aikana videohakemuksen tekeminen.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijat saivat realistisen kuvan tutustumastaan alasta
  2. Opiskelijoiden itsetuntemus vahvistui
  3. Opiskelijoille hahmottui oma oikea ala paremmin
Lisätietoja

Turun Lyseon lukio
Heidi Autero ja Mari Salminen
etunimi.sukunimi@turku.fi
13.2.2018

Rellun työelämätreffit – vanhemmat mukaan yritysyhteistyöhön

Tampereella kehitettiin malli hyödyntää vanhempien kiinnostusta tehdä lastensa koulujen kanssa yhteistyötä ja houkutella näin laaja kirjo eri alojen työpaikkoja mukaan työelämäyhteistyöhön. Lukiosta lähettiin Wilman kautta opiskelijoiden vanhemmille viestin, jossa pyydettiin huoltajia ja heidän edustamiaan yrityksiä mukaan tapaamaan lukion opettajia työelämätreffeille aamukahvien merkeissä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Tampereella kokeiltiin ideaa houkutella lukio-opiskelijoiden vanhemmat ja heidän työpaikkansa työelämäyhteistyöhön. Keskeistä oli luoda malli, jossa kukin työelämän edustaja voi osallistua lukion kanssa tehtävään yhteistyöhön omalla tavallaan – kuka kertomalla omasta urapolustaan, kuka järjestämällä vierailun työpaikalleen, kuka tarjoamalla lukiolaisille TET-mahdollisuuden jne. Työelämäkumppanien toivottiin välittävän lukiolaisille tietoa oman työnkuvansa ja urapolkunsa lisäksi etenkin työelämässä vaadittavista taidoista ja osaamisesta sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

Yhteistyöstä kiinnostuneet vanhemmat ja heidän työpaikkojensa edustajat kutsuttiin koululle tapaamaan eri oppiaineitten vastuuopettajia ja suunnittelemaan tulevaa yhteistyötä aamukahvien merkeissä. Tilaisuuden tuloksena päästiin kokeilemaan yhteistyötä käytännössä. Aamukahveille tuli kymmeniä huoltajia, jotka edustivat noin pariakymmentä eri yritystä/työpaikkaa. Opettajien tehtävänä oli sopiva opetusaineensa puitteissa esim. yritysvierailun toteuttamisesta, tai vierailuista oppitunneilla.

Keskeiset tulokset
  1. Koulu-yritysyhteistyö oppiaineittain
  2. Huoltajien asiantuntemuksen hyödyntäminen koulun arjessa
  3. Lisääntynyt koti-koulu -yhteistyö
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Rellun työelämätreffit

Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus
Pentti Koivisto
pentti.koivisto@tampere.fi

Opopalaverit yrityksissä

Tampereella kehitettiin ja koeiltiin mallia, toteuttaa opinto-ohjaajien palaverit oppilaitoksen sijaan yritysvierailujen yhteydessä yrityksissä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Lukiokoulutuksen yrittäjyydestä vastaava opettaja tarjoaa opoille lukuvuosittain yrityksiä vierailukohteeksi.

Keskeiset tulokset
  1. Tieto työmarkkinoista opoille
  2. Tietoa opoilta yrityksiin
  3. Konkreettista koulu-yritysyhteistyötä
Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus
Pentti Koivisto
pentti.koivisto@tampere.fi

OpoTET

Vaasan lukion opinto-ohjaajat osallistuivat viiteen opoTET-päivään vierailemalla valitsemillaan työpaikoilla. Vierailun tavoitteena oli tutustua yritykseen, sen työntekijöiden työnkuvaan sekä koulutus- ja urapolkuihin sekä kartoittaa sitä, mitä lukiolaisilta tulevaisuuden työntekijöinä vaaditaan.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kuusi opinto-ohjaajaa Vaasan lyseon lukiosta ja Vasa gymnasiumista osallistui yhteensä viiteen opoTET-päivään, joiden vierailupaikat etsittiin opojen omien mielenkiinnonkohteiden mukaan. OpoTET päivien tarkoitus oli lisätä opinto-ohjaajien  tietoa työ- ja elinkeinoelämän vaatimuksista ja tarpeista. Samalla opojen oli tarkoitus tutustua erilaisiin koulutus- ja urapolkuihin ammateissa, joihin he päivänsä aikana tutustuivat.

Ennen opoTET:n osallistumista jaettiin erilliset ohjeet päivän tavoitteista ja  tehtävistä. Työpaikoilla pyrittiin tutustumaan organisaatioon, sen työntekijöihin ja työtehtäviin. Päivän aikana oli pyritty järjestämään aikaa myös keskustelulle työntekijöiden koulutustaustasta, rekrytoinnista ja osaamisvaatimuksista tulevaisuudessa. OpoTET-päivän jälkeen projektiin osallistuneet opot kirjoittivat kokemuksistaan blogitekstit. Tämän lisäksi opoTET-paikkojen työntekijöiltä pyydettiin kirjoituksia toissa.fi-sivustolle. Blogitekstien ja työelämän kertomusten perusteella muodostetaan kurssimateriaalia opinto-ohjauksen kurssille.

OpoTET-paikoiksi valikoitui sellaisia työpaikkoja, joiden toiminnasta osallistujilla oli usein jonkinlainen kuva, mutta josta haluttiin tietää pitääkö tämä kuva paikkaansa. Päivän tarkoituksena oli toisaalta tuoda kuulumisia lukiosta työelämään, mutta pääasiallisesti pyrittiin kartoittamaan mitä työelämä toivoo lukiokoulutukselta ja lukiolaisilta tulevaisuuden työntekijöinä. Yhteistyötä pyritään jatkossa lisäämään pyytämällä opoTET-paikoilta esiintyjiä Vaasan lyseon lukiossa järjestettävään Futurefun-päivään, jossa on n. 25 esiintyjää kartoittamassa omia ura- ja opintopolkujaan lukion opiskelijoille.

Keskeiset tulokset
  1. Opinto-ohjaajat saivat käytännön tietoa työpaikoista, joihin he olivat tutustumassa. He saivat tietoa koulutuspoluista ja työelämässä vaadittavista ominaisuuksista.
  2. Blogikirjoitusten ja toissa.fi kirjoitusten kautta saatu kurssimateriaali.
  3. Lisättiin lukion ja työpaikkojen yhteistyötä tulevilla esiintymisillä uratarinoita kokoavassa Futurefun-päivässä.
Lue lisää opinto-ohjaajan kokemuksesta

Vaasan lukiokoulutuksen opoTET-vierailut osa 3/3: OpoTET Pohjalaisen toimituksessa ja Wärtsilässä

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Taru Leikas
taru.leikas@edu.vaasa.fi
22.03.2018

Liitteet

Kartoituskysely opoille
OpoTET -ohjeet opoille
Tiedote ja kysymykset työpaikalle
Arviointilomake opoille

Työelämän puheviestintätaidot -tehtävä äidinkielen kurssille

Vaasan lyseon lukio ja Vaasan ABB tekivät yhteistyötä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. ABB:n edustajat tulivat koululle pitämään luennon työelämän viestintätaidoista. Tämän jälkeen luokkatyöskentelyllä jatkettiin. Opiskelijat laativat pitch-tyyppisen myyntipuheen, jolla he kuvitteellisesti markkinoivat ABB:n tuotetta vakiotaajuusmuuttaja ACS580. He laativat Power Point -tyyppisen esityksen, ja tarkoituksena oli saada puhe markkinointityyliseksi. ABB palkitsi parhaan esityksen elokuvalipuilla.

Opiskelijat suunnittelivat myyntipuhetta, toteuttivat sen käytännössä ja saivat jälkikäteen palautetta sekä äidinkielenopettajalta että ABB:n edustajalta puheesta ja sen toteuttamisesta. Opiskelijat kokivat avartavaksi nähdä, millaisia puheviestintätaitoja yrityselämässä tarvitaan. He oppivat puheen laatimista ja saivat esiintymiskokemusta. Projekti myös mahdollisesti muutti asenteita opiskelua kohtaan, koska siinä näki, mikä työelämässä odottaa tulevissa työtehtävissä.

Keskeiset tulokset

Puheviestintätaitojen tärkeys alettiin tiedostaa, opiskelijat oppivat puheen rakenteen ja saivat esiintymiskokemusta.

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Äidinkielen aineenopettajien yritysyhteistyä ABB:n kanssa synnytti pitchaustehtävän äidinkielen kurssille Vaasan lyseon lukiossa

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Terhi Tyynelä
terhi.tyynela@edu.vaasa.fi
22.03.2018

Liitteet

Oppimistehtävä

Vierailupassi

Kaarinan lukiossa kehitettiin malli, jossa opiskelija osallistuu lukio-opintojensa aikana koulun ulkopuolisiin omaa oppimistaan ja erikoistumistaan tukeviin tilaisuuksiin, joita voivat olla mm. yliopistoluennot, yleisöluennot, seminaarit, keskustelutilaisuudet, vierailut tai osallistuminen vapaaehtoistoimintaan.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kurssin suoritus koostuu koulun ulkopuolella tehtävistä vierailuista (10kpl) ja niistä kirjoitetuista raporteista. Opiskelija kerää tapahtumakalenterista lukio-opintojensa aikana 10 merkintää erilaisista tilaisuuksista. Tilaisuuksia voivat olla mm. yleisöluennot, yliopistoluennot, seminaarit, keskustelutilaisuudet, vierailut ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen. Passiin kerätyt tapahtumat tukevat opiskelijan oman erikoistumisaineidensa sisällön hahmottamista.

Saadakseen vierailuista kurssisuorituksen opiskelija kerää osallistumismerkinnän passiin kymmenestä tilaisuudesta sekä raportoi ja analysoi portfolioon vierailujen annin oppiaineen, teeman tai kurssin näkökulmasta. Jatkossa Turun yliopiston tarjoamat vierailukohteet sekä ohje vierailupassin kokoamiseen tulevat löytymään myös yliopiston verkkosivulta ja ovat sieltä kaikkien lukioiden saatavilla.

Opiskelijat saavat itse ehdottaa vierailupassiin liittyviä tilaisuuksia yms, joten he voivat siten muokata passista oman näköisensä ja omia intressejään/ opintojaan tukeviksi. Koska raportoitavan kohteen antia tulee pohtia oppiaineen, kurssin tai teeman kannalta ja integroida se laajempaan teoreettiseen viitekehykseen, opiskelija ymmärtää asiayhteyden myös omiin lukio-opintoihinsa (teoreettinen viitekehys –ajattelu).

Keskeiset tulokset
  1. Aktivoidaan opiskelijoita koulun seinien ulkopuolelle.
  2. Konkreettisia maistiaisia yliopistolta, järjestöiltä.
  3. Koska passin tiimoilta on mahdollista osallistua myös vapaaehtoistoimintaan esim. vieraslajien niittotalkoot, käytännönläheisyyttä on mahdollista tuoda mukaan teoreettisten opintojen keskelle.
Lisätietoja

Kaarinan lukio
Sami Leivo, Kristiina Tarkiainen ja Noora Nieminen
etunimi.sukunimi@kaarina.fi
4.4.2018

Samken ja TTY:n kielikeskuksen saksanopetuksen yhteistyökokeiluja

Tampereella kehitettiin ja kokeltiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kielikeskuksen kanssa yhteisten saksan kielen opintojen toteuttamista. Kokeilulla haluttiin motivoida sekä lukio-opiskelijoita että jatko-opiskelijoita kieliopintoihin. Pitkää saksaa opiskelevat abit Tampereelta saivat mahdollisuuden osallistua Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden toteuttamiin saksankielisiin teemaworkshopeihin. Tarjolla olevista eri aiheiden workshopeista abit osallistuivat koulupäivän jälkeen erilaisia johtamistyylejä ja virtuaalitodellisuutta käsitteleviin workshopeihin, joiden aikana he oppivat tekniikan alan sanastoa ja saivat kokea väläyksen teoriaa ja käytäntöä sopivasti yhdistelevästä kieltenopiskelusta korkeakoulussa.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Keväällä 2017 TTY:n kielikeskuksen opettaja- ja opiskelijaryhmä tuli korkeakoululta kouluvierailulle ja piti Samken saksanopiskelijoille workshopin, jossa syvennettiin saksan kursseilla aiemmin opittuja teemoja mm. tekniikan osalta. Samalla opiskelijat saivat myös tietoa opiskelusta TTY:llä. Syksyllä 2017 yhteistyö jatkui mm. Erasmus-opiskelijan/opetusharjoittelijan vierailuilla Samkessa sekä lukio-opiskelijoiden vierailuilla TTY:n kielikeskuksen Tekniikan saksaa -workshopeissa.

Workshop-teemat syvensivät aiemmin opittuja asioita ja saksan sanavarastoa, ja samalla nämä käynnit olivat osalle ensimmäinen vierailu korkeakoulussa. Moni myös koki, että korkeakouluopiskelijoiden valmistamat ja vetämät workshopit toivat luottoa omaan saksan kielen osaamiseen ja motivaatiota kielten opiskeluun jatkossakin. Kevään 2017 workshopiin osallistui yksi saksan ryhmä, syksyllä aktiviteeteissa oli mukana viiden eri kurssin lukio-opiskelijoita.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijoilta tiedusteltiin etukäteen kiinnostusta yhteistyötä kohtaan ja valmiutta sekä vastaanottaa vierailijoita että myös itse lähteä tutustumaan ja osallistumaan opetukseen korkeakoulun puolella. Opiskelijat pitivät hyvänä sitä, että he saivat valita itse TTY:n kielikeskuksen workshopien teemat ja ajankohdat omien mielenkiinnonkohteidensa ja aikataulujensa mukaan. Opiskelijat täyttivät em. vierailujen aikana oppimis- ja palautelomakkeen. Palautetta käytin läpi myös suullisesti mm. opetusharjoittelijan vierailujen ja opetustuntien jälkeen.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijat saivat uusia, ajankohtaisia ja autenttisia sisältöjä sekä uutta motivaatiota kieltenopiskeluunsa.
  2. Opiskelijat saivat tietoa TTY:n opiskelumahdollisuuksista ja pääsivät tutustumaan konkreettisesti saksan kielen opiskeluun ja käyttöön eri alojen jatko-opintojen yhteydessä.
  3. Entistä tiiviimpi lukio-korkeakouluyhteistyö
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Virtuaalitodellisuutta ja johtamista auf Deutsch

Lisätietoja

Sammon keskuslukio
Riikka Haataja
riikka.haataja@tampere.fi
12.12.2017

Todennäköisyyslaskennan jatkokurssi

Tampereella kehitettiin ja toteutettiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen kanssa lukion todennäköisyyslaskennan jatkokurssi, jolla kerrattiin ja syvennettiin todennäköisyyslaskennan osaamista ja  jonka opiskelija voi lukea hyväksi opintoihinsa aloittaessaan Tampereen teknillisessä yliopistossa. Kehitystyö tehtiin yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitoksen kanssa.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Tampereen teknillisen yliopiston matematiikan laitos tarjosi kurssille lähdemateriaalin sekä Moodle-pohjan, jonne kurssilla olleet opiskelijat rekisteröityivät. Matematiikan laitos rakensi kurssin Moodle-alustalle itsestään tarkistuvia STACK-tehtäviä, joka mahdollisti opiskelijan itsenäisen harjoittelun myös kurssin tuntien ulkopuolella. Kurssin tentti järjestettiin teknillisellä yliopistolla. Opiskelija kävi tekemässä tentin, mikäli halusi itselleen teknillisen yliopiston opintopisteitä. Kurssin opiskelijat saivat kurssin ajaksi erillisopiskelijastatuksen teknilliselle yliopistolle, jolloin heidän oli mahdollista käyttää teknillisen yliopiston Moodlea ja osallistua siellä järjestettyihin tentteihin.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijoiden kurssitarjonta laajeni.
  2. Yhteistyö matematiikan laitoksen kanssa tiivistyi.
  3. Lukioiden välinen yhteistyö tiivistyi (kurssille oli mahdollista osallistua kaikista kaupungin ylläpitämistä lukioista).
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Ponnahduslauta yliopistotason matematiikan maailmaan

Lisätietoja

Tampereen teknillinen lukio/Tampereen kaupunki
Antti Saarinen
antti.saarinen@tampere.fi
8.2.2017

Liitteet

Kurssikuvaus

Suoraväyläopinnot Turun yliopistoon IT-alalle

Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitoksella kehitettiin lukioiden käyttöön kolmen kurssin kokonaisuus (Ohjelmoinnin perusteet, Ohjelmoinnin jatkokurssi sekä Tietotekniikka ja kyberturvallisuus). Tavoitteena oli tarjota maistiaisia yliopistotasoisista kurssisisällöistä jo lukio-opintojen aikana sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus testata motivaatiotaan ja soveltuvuuttaan IT-alan korkeakouluopintoihin. Lisäksi kurssien suorittaminen menestyksekkäästi tarjoaa lukiolaisille uuden tavan hakeutua yliopisto-opintoihin: pääsykokeen sijasta kurssin suorittaneet opiskelijat voivat hakea opiskelupaikkaa laitokselta haastatteluun osallistumalla.

Kurssien käyttöönottoa pilotoitiin syksystä 2016 alkaen Salon, Paimion ja Turun lukioissa. Ensimmäiset kurssit suorittaneet opiskelijat osallistuivat tietotekniikan diplomi-insinööriopintojen suoraväylän haastatteluun toukokuun puolivälissä 2017. Pilotoinnin jälkeen kurssit ovat olleet tarjolla kaikille Turun lukiolaisille Kerttulin lukion järjestäminä syksystä 2017 alkaen. Lisäksi kurssit otetaan laajamittaiseen käyttöön muun muassa Vaasassa.

IT-kurssikokonaisuus

Ohjelmoinnin perusteet:
– ohjelmoinnin perusteet Python-ohjelmointikielellä
– opetusteknologian hyödyntäminen
– valmiit materiaalit

Ohjelmoinnin jatkokurssi:
ohjelmoinnin jatkokurssi Java-kielellä
– Jatkoa peruskurssille
– valmiit materiaalit

Tietotekniikka ja kyberturvallisuus:
– tietotekniikan, tietojenkäsittelyn ja tietoturvan perusteet
– luentoja, tutoriaaleja, opetusvierailuja jne.
– valmiit materiaalit

Lisätietoja:

Turun yliopisto, Tulevaisuuden teknologioiden laitos
Mikko-Jussi Laakso ja Erkki Kaila
etunimi.sukunimi@utu.fi

3D-mallinnusta lukiolaisille ammattikorkeakouluopiskelijoiden johdolla

Turun ammattikorkeakoulussa kehitettiin malli,  jossa lukio-opiskelijat perehtyvät tekniikan alan jatko-opiskeluun toiminnallisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden opastamana.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan insinööriopiskelijat opettivat lukiolaisille 3D-mallintamista Autodesk Inventor ohjelmalla sekä auttoivat lukiolaisia mallintamansa kappaleen muokkaamisessa tulostettavaksi. Kurssiin kuului myös vierailu ammattikorkeakoululla, jossa lukiolaiset näkivät 3D-tulostimen toiminnassa ja saivat tietää enemmän opiskelusta konetekniikan koulutusalalla. Vierailun päätteeksi lukiolaisille jaettiin heidän tulostamansa kappaleet. Yhteistyöhön sisältyi ammattikorkeakouluopiskelijoiden lähiohjausta 3D-suunnittelusta. Lähiohjaus järjestettiin lukion tiloissa ja osa ohjauksesta toteutettiin etänä. Lopuksi opiskelijoiden suunnittelemat kappaleet tulostettiin ammattikorkeakoulun tehdasympäristössä, mihin

Keskeiset tulokset
  1. Oppilaat saivat yleiskäsityksen 3D-suunnittelusta ja –tulostuksesta.
  2. Nuoret oppivat käyttämään mallinnusohjelmaa.
  3. Nuoret saivat tietoa tekniikanalan opinnoista ammattikorkeakoulussa alalla opiskelevilta nuorilta.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

3D – mallinnusta ja – tulostusta lukiokurssilla

Lisätietoja

Turun Ammattikorkeakoulu
Pekka Jukantupa
pekka.jukantupa@turkuamk.fi
Kevät 2018

Toiminnalliset Hands on -vierailut ammattikorkeakoululle

Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijat kehittivät mallin tehdä alan opintoja toiminnallisesti tutuksi ensimmäisen vuoden lukio-opiskelijoille.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vierailulla lukiolaiset pääsivät jatko-opiskelijoiden johdolla pienryhmissä kokeilemaan ja tutkimaan mm. elintarvikkeiden tiheyksiä, mittaamaan Fidget Spinnerin nopeutta ja suunnittelemaan tehokkainta ilmatykkiä toiminnallisesti. Lisäksi he tutustuivat ammattikorkeakouluun oppimisympäristönä, saivat ajankohtaista tietoa insinööriopinnoista ja alan työllisyysnäkymistä. Tavoitteena oli herättää lukiolaisten kiinnostus matemaattisia aineita kohtaan käytännönläheisesti ”nuoret nuorille” -viestinnän keinoin.

Keskeiset tulokset
  1. Tietoisuus opintomahdollisuuksista ammattikorkeakoulussa lisääntyi lukiolaisilla ja heidän opettajillaan.
  2. Lukiolaiset pääsivät tutustumaan tuleviin insinööreihin.
  3. Lukiolaiset saivat kannustusta matematiikan, fysiikan ja muiden luonnontieteiden opiskeluun.
  4. Ammattikorkeakouluopiskelijat saivat hyvää harjoitusta viestinnästä autenttisessa ympäristössä.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Hands – on -vierailulla AMK:ssa

Lisätietoja

Turun Ammattikorkeakoulu
Pekka Jukantupa
pekka.jukantupa@turkuamk.fi
Kevät 2018

MerilukioTeko

Turussa kehitettiin uudenlainen TSYK:n lukion merilinjalla opiskelevien työelämäkurssi, jossa koulussa tapahtuvaan työelämä- ja työnhakutaitojen opiskeluun yhdistettiin kesätyö meriklusterin yrityksissä. Loppukesästä kurssilaiset kokoontuivat vielä yhteen jakamaan saamansa tiedon ja kokemukset.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kesätyökurssi meriklusterin yrityksissä piti sisällään varsinaisen kesätyön lisäksi perehtymisen työelämä- ja työnhakutaitoihin (työhaastattelu, työhakemuksen, myös sähköisen, tekeminen) sekä kesätyöpaikkojen etsimisen. Loppukesästä kurssilaiset kokoontuivat vielä yhteen jakamaan saamansa tiedon ja kokemukset.

Keskeiset tulokset
  1. 10 lukiolaista sai kesätyöpaikan ja lukiokurssin.
  2. Entistä paremmat ja tiivimmät yhteydet meriklusterin yrityksiin
  3. Opiskelijoiden parantuneet työelämätaidot ja -valmiudet.

 

Merilukiolaiset Meyerillä kesätöissä – näyttävästi myös mediassa

Lisätietoja

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun Lukio
Christiane Ala-Nissilä ja Arja Arnivaara
etunimi.sukunimi @turku.fi
30.5.2017

Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus

Vaasassa kehitettiin Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus sidosryhmien tarjoamista yrittäjyyskasvatuksen kursseista ja sisällöistä. Opintokokonaisuus kehitettiin  sidosryhmien tarjoamista yrittäjyyskasvatuksen kursseista ja sisällöistä. Suunniteltu opintokokonaisuus koostuu Start up -leiristä, NY vuosi yrittäjänä -kurssista sekä Taloudellisen tiedotustoimiston Yrityselämän nuoret sukupolvet -kursseista. Kokonaisuuden toteuttamiseksi kehitettiin Start up workshopin toteutusmalli, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen hajautetusti läpi lukuvuoden ja niiden integroimisen osaksi koulun toimintakulttuuria. Osaksi kokonaisuutta voi myös sisällyttää Vaasan yliopistossa opiskeltavan Johdatus liiketoimintaosaamiseen -opinnot. Opintokokonaisuus on laajuudeltaan 10 kurssia.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Yrittäjyyden ja liiketalouden opinnot alkoivat Vaasan lyseon lukiossa Start up -leirillä 4.-5.9.2017. Leirin pohjana käytettiin YES:n luomaa NY24H-leirin mallia. Leirillä esittäytyi Gambit Lab Oy Ab toimitusjohtaja Tim Wallin, joka kertoi omasta yritysurastaan ja yrityksen perustamisesta. Hän antoi opiskelijoille haasteen ideoda älykotiin uuden älykkään toiminnon, jonkun kodinkoneen yhteyteen. Uuden innovaation tuli hyödyntää IoT:tä, nopeaa internettiä (5G) ja mahdollisesti myös tekoälyä.

Lisäksi leirillä vieraili I´m blue OY:n perustajayrittäjä kertomassa NY-vuosi yrittäjänä toiminnasta. Ravintola Illyrianin ravintolapäällikkö Fatos Kavaja kertoi leiriläisille oman tiensä yrittäjäksi ja toi mukanaan 15 pizzaa leiriläisille syötäväksi. Leiri huipentui muillekin opiskelijoille avoimeen tilaisuuteen, jossa tiimit pitchasivat omat liikeideansa. Pitchaustilaisuudessa YES Pohjanmaan aluepäällikkö Inger Aaltonen kertoi opiskelijoille tulevaisuuden työelämätaidoista, joihin myös yrittäjäosaaminen ja yrittäjämäinen asenne kuuluvat tärkeänä osana. Päätöstilaisuudessa esiteltiin uusi yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus paikalla olleille opiskelijoille.

Yrittäjyyden ja liiketalouden opinnot ovat tarjolla läpi lukuvuoden hajautetusti Start up -workshopissa. Leirin jälkeen opiskelijat suorittivat YES-keskuksen NY vuosi yrittäjänä -kurssin, jossa perustetaan oikea yritys omalla pääomalla. Lisäksi workshopissa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa Taloudellisen tiedotustoimiston Yrityselämän nuoret sukupolvet -kursseja, joista NY vuosi yrittäjänä kurssin yhteydessä tehtiin TAT:n Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen –kurssi. Kurssia tehneet opiskelijat osallistuivat myös 1.12.2017 TAT:n järjestämään SLUSH Youth -tapahtumaan.  Opiskelijoilla oli tilaisuus päästä päivän aikana vierailemaan myös oikeassa SLUSH-tapahtumassa.

Aluksi haasteena oli saada rekrytoitua opiskelijoita Start up -leirille. Kuitenkin leiriä suunnitelleiden tutor-opiskelijoiden opiskelijalähtöisen markkinoinnin avulla, löydettiin ensimmäisen vuoden opiskelijoista osallistujia Start up -leirille. Leirin lopputapahtumassa esiteltiin myös tulevia Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuuden kursseja, mikä innosti monia jatkamaan ja tulemaan mukaan tekemään yrittäjyysopintoja.

Toinen selkeä haaste oli löytää workshopin opiskelijoille ja opettajalle sopivaa yhteistä ja säännöllistä aikaa. Jatkossa Start up -workshopille on löydettävä kiinteä ja pysyvä aika ja paikka koulun vuosityösuunnitelmasta.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Start up -leiriä ja kokonaisuutta suunniteltiin Inno-tiimissä, joka oli opiskelijoista koottu työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen opiskelijaryhmä. Lähtökohtana oli suunnitella uudenlainen yrittäjyyskasvatuksen teemapäivä, jota koulussa voitaisiin viettää Yrittäjän päivänä 5.9. Lopputuloksena syntyi Start up -leiri ja sen lisäksi kokonainen Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus, kun ryhmän kanssa tutustuttiin YES:n ja TAT:n yritys- ja liiketalouden malleihin ja kursseihin. Opiskelijat osallistuivat Innokampus oy:n järjestämään workshopiin, jossa harjoiteltiin ideoiden kehittämistä ja tuotteistamista. Suunnitteluryhmässä mukana olleet opiskelijat osallistuvat myös Start up -leirin toteutukseen tutoreina.

Keskeiset tulokset

Kehittämishankkeen lopputuloksena syntyi yrittäjyys- ja työelämäkasvatuksen tarpeisiin kumppaniverkosto. Verkoston myötä esim. YES Pohjanmaan ja Taloudellisen tiedotustoimiston osaaminen, koulutus ja valmiit käytännöt sekä sparraus ovat tulleet tutuiksi ja käyttöön kehitettäessä yrittäjyys- ja työelämäkasvatusta.

YES:n ja TAT:n olemassa olevista kursseista laadittiin Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus, jonka osana on Start up -leiri, Ny vuosiyrittäjänä -kurssi sekä TAT:n Yrityselämän nuoret sukupolvet kansainvälisen liiketalouden kurssit. Niiden toteuttamiseksi kehitettiin Start up -workshop, joka mahdollistaa opintojen integroimisen osaksi koulun rakenteita ja toimintakulttuuria.

Yrittäjyydestä on tullut näkyvämpi osa koulun toimintakulttuuria. NY vuosi yrittäjänä -kurssi on lisännyt myös yrittäjyyden näkymistä kouluyhteisössä, kun opiskelijoiden perustama jäätelöyritys myy joka viikko opiskelijakunnan tiloissa jäätelöä opiskelijoille.

Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Vaasan lyseon lukion Start up -leirillä pitchattiin ja pizzattiin 4.-5.9.2017

Lue lisää käytännön kokemuksesta

Vaasassa luotiin LukioTEKO-hankkeen aikana Yrittäjyyden ja liiketalouden opintokokonaisuus

Lisätietoja

Vaasan lukiokoulutus, Vaasan lyseon lukio
Mika Jokiaho
mika.jokiaho@edu.vaasa.fi
25.3.2018

Liitteet

Opetussuunnitelma
Opintokokonaisuus kaavio
Start up -leirin ohjelma

Arbetslivskurs

I Vasa skapade vi ett nätverk för besök av professionella och insatta företag och organisationer, som på något vis kunde bidra med sina insikter om arbetslivet.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vi hade besök från företag och organisationer som föreläste eller hade övningar och workshops för studerande. Vi besökte Österbottens museum för att se på hur näringslivet och arbetslivet har förändrats genom historien i Vasaregionen och hur människorna har anpassat sig till förändringarna. Resurscentret Föregångarna hade workshops i arbetssökning och CV-skrivning. Forskare från Åbo Akademi berättade om framtidens arbetsliv. Servicefacket JHL upplyste om arbetstagarens rättigheter och vikten av att vara medlem i fackförening. Vasek berättade om företagande och hur man startar företag. I slutet av kursen höll representanter från ABB, The Switch, VEO och Fondis en paneldiskussion där de diskuterade vad de förväntar sig av arbetstagare m.m. Studerande besökte valfria företag på egen hand och skrev rapport om besöken.

Största utmaningen var att engagera och motivera företag om vikten av samarbete med andra stadiet. Dessutom fanns ett lågt intresse från studerandens sida att delta i kursen, antagligen för att det krävdes en del engagemang och aktivitet. Tröskeln att själva kontakta och besöka företag var hög.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Studerande deltog i kursen och kunde själva välja olika företag att göra individuella besök hos. Vi ändrade kursplaneringen på studerandens önskemål så att de gjorde ett företagsbesök mindre än planerat. Studerande gjorde en muntlig utvärdering i slutet av kursen.

Keskeiset tulokset
  1. Studerande fick lära sig ta ansvar och initiativ.
  2. Studerande fick insikter i krav och förutsättningar för framtidens arbetsliv och hur man söker arbete.
  3. Studerande fick insikter i arbetstagarens rättigheter.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Erfarenheterna från Vasa gymnasium´s Arbetslivskurssen

Lisätietoja

Vasa gymnasium
Sami Siekkinen
sami.siekkinen@edu.vaasa.fi
9.3.2018

Liitteet

Kursplan

Vapaaehtoistyö -ja kesätyökurssi

Vaasan lukion opiskelijat suunnittelivat ja kehittivät mallin lukiokurssin suorittamiseksi  vapaaehtois- tai kesätyötä tekemällä. Tarkoituksena oli kehittää uusi kurssi, jolla voitaisiin hankkia työelämän tuntemusta ja jota voitaisiin tarjota myös muiden hyödynnettäväksi.

Vapaaehtoistyön kurssi koostui seuraavista asioista ja vaiheista: 
  • SPR:n luento vapaaehtoistyöstä kurssille osallistuville ja muille kiinnostuneille
  • yhteydenotto etukäteen mahdollisiin työkohteisiin ja kartoitus vapaaehtoistyön tarpeesta kohteissa
  • työkohteen valinta
  • lupalomake/tiedote huoltajille, työajan seurantalomake (mielellään kaksi eri kohdetta, vähintään 12 vierailua yhteensä)
  • oppimispäiväkirja sekä työpaikan vastuuhenkilön täyttämä palautelomake
  • opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän sekä erillisen todistuksen osallistumisestaan vapaaehtoistyöhön
  • vapaaehtoistyö tehdään opiskelijan vapaa-ajalla, koulutyön ulkopuollella
Kesätyökurssi koostuu seuraavista asioista ja vaiheista: 
  • CV paja/infopiste työnhausta yhden päivän ajan pop-up periaatteella lukiossa ennen kesätöiden haun alkamista
  • infotilaisuus kurssin sisällöstä ja sen suoritusperiaatteista
  • itse hankittu kesätyö jonka kesto vähintään 60h tai 2 vko
  • kesätyön aikana täytetty oppimispäiväkirja, jossa itsearviointi
  • työnantajan arvio + kopio työtodistuksesta
Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vapaaehtoistyön kurssin suunnittelijat olivat yhteydessä Vaasan Suomen punaisen ristin yksikköön liittyen SPR:n järjestävään luentoon.  Lisäksi kurssin suunnittelijat olivat yhteydessä muutamaan paikalliseen päivä- sekä vanhainkotiin selvittäen vapaaehtoistyön tarvetta. Kesätyökurssilaiset sopivat CV-pajasta paikallisen työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa.

Opiskelijat käyttivät hyväksi valmiita suhteitaan eri koulun ulkopuolisiin tahoihin, mutta loivat myös uusia kontakteja työelämään. Tämä tietysti vahvistaa opiskelijan sosiaalisia taitoja, osoittaa käytännössä, kuinka järjestetään tapahtumia ja lähestytään uusia kontakteja. He joutuivat ottamaan huomioon, miten sovittaa yhteen koulun tarpeet sekä toisen osapuolen vaatimukset/mahdollisuudet ja kuinka luoda niistä kaikkia tyydyttävä kokonaisuus.

Haasteena on tietysti, että koulu ei voi tarjota yhteistyötahoille rahallista korvausta eli yhteistyö täytyy luoda muulla tavalla houkuttelevaksi sekä hyödylliseksi. Lisäksi joka paikassa on sama ongelma, että ylimääräistä aikaa on hyvin vähän. Kaikkien työpäivät ovat jo valmiiksi täynnä eli suunnittelu täytyy tehdä ajoissa miettien mihin kaikkien resurssit riittävät.

Koin kuitenkin, että opiskelijat onnistuivat erinomaisesti yhteyksissään koulun ulkopuolisiin tahoihin. He löysivät sopivat yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhteistyö sujui hyvin ja vaivattomasti.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijat olivat mukana suunnittelussa alusta lähtien. Aluksi tiedotimme opiskelijoita yleisesti koulumme osallistumisesta LukioTEKO-hankkeeseen ja kokosimme yhteen opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita olemaan mukana suunnittelemassa kursseja ja toimintaa. Sen jälkeen muodostimme opiskelijoista pienempiä ryhmiä ja ryhmät alkoivat työstää omaa kohdettaan. Opiskelijat ideoivat kohteet yhdessä ohjaavien opettajien kanssa.

Omat ryhmäni valitsivat vapaaehtoistyö- ja kesätyökurssin kehittämisen. Tapasin molempia ryhmiä erikseen tapaamisissa, jossa mietimme kursseille sisältöä ja etsimme tietoa siitä, kuinka vastaavia kursseja oli mm. toteutettu muualla. Tämän jälkeen ryhmät alkoivat itsenäisesti suunnittelemaan kurssien sisältöä ja toteutustapaa raportoiden säännöllisesti minulle. Opiskelijat loivat tarvittavan kurssimateriaalin täysin itse, ottivat yhteyttä yhteistyökumppaneihin sekä pitivät kursseista muille lukiolaisille infotilaisuuden.

Tällaisten projektien haasteena on myös, kuinka saada mukaan sitoutuneita opiskelijoita, sillä vaikka kiinnostuneita on usein paljonkin, ovat opiskelijoiden lukujärjestykset usein hyvin täynnä. Projektit ovat aina tavallisten kurssien ulkopuolista toimintaa ja yhteisen ajan löytäminen on kortilla. Projektiin panostaminen vaatii työtä ja joskus opiskelijoiden aika ei vain riitä kaikkeen.

Keskeisimmät tulokset
  1. Milloin tahansa toteutettavissa olevat kurssit lukion tarjottimeen. Kurssit ovat kaikkien valittavissa eli koskevat laajaa joukkoa opiskelijoita.
  2. Positiivinen oppimiskokemus projektiin osallistuneille opiskelijoille. Opiskelijoilla oli mahdollisuus olla kehittämässä koulumme toimintaa, kurssitarjontaa ja he saivat mielipiteitään kuulluksi.
  3. Mukavaa vaihtelua koulun tavalliseen arkeen niin opiskelijoille kuin opettajille. Ehkä myös näkemystä kaikille osapuolille siitä, että oppimista tapahtuu luokkahuoneen ulkopuolellakin.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Vapaaehtoistyökurssia suunnittelemassa ja toteuttamassa Vaasan lyseon lukiossa

Vaasan lyseon lukiossa työelämälähtöisiä lukio-opintoja Kesätyökurssilla

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Vaasan lyseon lukiossa suunniteltiin ja toteutettiin Kesätyö- ja Vapaaehtoistyökurssi

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Sainur Hairedin
sainur.hairedin@edu.vaasa.fi
23.3.2018

Liitteet

Vapaaehtoistyökurssin sisältö
Kesätyökurssin sisältö

Stressilääketieteen opinnot

Kaarinan lukiossa kehitettiin ja kokeiltiin mallia yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun yliopiston avoimen yliopiston kanssa, jossa lukion Focus-linjalaisille tarjottiin mahdollisuus saada ”maistiaisia” yliopisto-opiskelusta suorittamalla Stressilääketieteen opintokonaisuus (3 op.) osana lukio-opintoja.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kaarinan lukion Focus-linjalaisille tarjoutui mahdollisuus osallistua Turun yliopiston avoimen yliopiston stressilääketieteen luentosarjaan (18 tuntia) yhdessä lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Opintokokonaisuuden päätteeksi opiskelijat osallistuivat samoihin tentteihin kuin yliopisto-opiskelijatkin, ja saivat suorituksesta yhteensä kolme lukiokurssia. Kokeilun tavoitteena oli edistää opiskelijoiden edellytyksiä siirtyä opiskelemaan akateemista tutkintoa ja tarjota maistiaisia opiskelusta yliopistossa. .

Keskeiset tulokset

Kokeilun tavoitteena on edistää opiskelijoiden edellytyksiä siirtyä opiskelemaan akateemista tutkintoa yliopistotason oppilaitokseen. Kurssi antoi erittäin realistisen kuvan siitä, mitä yliopisto-opiskelu vaatii. Kurssille osallistui ja sen suoritti loppuun 7 Kaarinan lukion opiskelijaa. Palaute oli erittäin positiivista. Luennot osoittautuivat erittäin vaativiksi, mutta myös haastaviksi ja antoisiksi. Tentin suorittaneet saivat valtavasti itseluottamusta tulevia korkea-asteopintojaan ajatellen.

Lisätiedot

Kaarinan lukio
Sami Leivo ja Kristiina Tarkiainen
etunimi.sukunimi@kaarina.fi
4.4.2018

Vasa energikluster – förnybart miljövänligt

Vi har försökt utveckla en gymnasiekurs som skulle ge studerande insikt i hur deras hemstad Vasa är hemort för många ledande företag inom energiteknik och vad det kan ge för möjligheter för framtida jobb. Kursen skall samtidigt fungera som inspiration för att läsa mera naturvetenskaper.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Vi har gjort laborationer i yrkeshögskolornas gemensamma laboratorium Technobothnia i Vasa. Gymnasiestuderande delades i 4 grupper och yrkeshögskolorna hade förberett 4 laborationer. Varje laboration tog 1 timme, så vi gjorde två besök och avverkade två laborationer per gång. Laborationerna ger studerande en insikt om att naturvetenskap och teknik också finns på andra ställen än bara i skolan.

Företagsbesök har gjorts till ett företag inom energibranschen. Företagsbesök slår hål på myten som finns om att fabriker är smutsiga och bullriga. Dagens fabriker är rena och välorganiserade. Mycket av arbetet sker bakom ett skrivbord och dator. Ett besök består ofta av att företaget först presenterar vad de sysslar med och sedan en rundvandring.

Från kursen har vi också besökt ”EnergyWeek”. Det är ett internationellt årligt återkommande evenemang i Vasa. Företag presenterar sina produkter och det hålls föreläsningar. Att besöka ”EnergyWeek” ger studerande en insikt om hur företag försöker sälja sina produkter. Studerande lär sig också hur föreläsningar går till, hur kommande talare introduceras, hur det avsluts med frågor samt, viktigast, hur viktigt det är med språkkunskaper. Allt går på engelska.

Mycket intressant helhet (två lektioner) är marknadsföringsprojektet. Våra studerande är bra på att presentera fakta, men hur gör man för att sälja något? I två personers grupper har man valt en produkt (energirelaterad) och man har förberett en presentation för att sälja produkten (inte bara presentera fakta). Detta är mycket ovant och svårt för våra studerande, men så viktigt att lära sig.

I kursen har vi deltagit i YES organisationens tävling i att göra fina CV:n. För att klara oss bra har vi gjort även video CV. Vinnarna har som pris fått följa med en företagsledare under en arbetsdag, så kallat JobShadow.

Utöver detta har vi förstås hållit vanliga klassrumslektioner. Skillnaden på effekt och energi samt enheter för dessa, husuppvärmning, energiproduktion samt behovet av reglerkraft har varit centrala teman.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Vi har haft en utvecklingsgrupp med studerande som har försökt hitta nya vägar för att få ut skolan i samhället och företagsvärlden. För att frigöra oss från förhandsinställningar jobbade vi med brainstorming-metoden. Metoden går ut på att alla säger allt som kommer upp i huvudet i munnen på varandra, också helt galna saker. En sekreterare antecknar allt, och efter en stunds brainstorming ser man vad som kommit till pappret och kombinerar ihop allt till något nytt.

Studerande som råkade vara på en studieresa till Frankrike tog reda på hur man där gjort för att ökan samarbetet mellan skola och samhälle.

Keskeiset tulokset

Högskolorna, företagen och organisationerna är glada åt att vi besöker dem, samarbetet fungerar bra. Det svåra är att få studerande som är intresserade av kursen. Studerandena är så fokuserade på studentexamen så om en kurs inte direkt är kopplad till studentskrivningarna så väljer man inte den. Detta behöver vi hitta en lösning på.

Lue lisää opiskelijan näkökulmasta

Erfarenheterna från ”Vasa energikluster- förnybart miljövänligt -kursen i Vasa gymnasium

Lisätietoja

Vasa gymnasium
Kenneth Åberg
kenneth.aberg@edu.vaasa.fi
12.12.2017

Mainoskuvauskurssi

Yhteistyössä VaasaVisit Oy:n ja Vaasan seudun matkailuyrittäjien kanssa kehitettiin ja toteutettiin mainoskuvauskurssi, jonka aikana opiskelijat toteuttivat oikeita asiakastöitä Vaasan seudun matkailun käyttöön.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Projektiin lähteneet opiskelijat tekivät yhteistyötä valitsemiensa matkailuyritysten kanssa. Yhteistyötä tehtiin valokuvaten ja videoiden heidän toimintaansa ja yrityskuvaansa. Onnistumisina pidettiin kontaktien luomista yrittäjien kanssa  Haasteina sen sijaan olivat ajan käytön vaatimukset (opiskelijat joutuivat usein toteuttamaan tehtävää omalla ajallaan, koulun ulkopuolella).

Opiskelijat valitsivat joko yksin tai pareittain yrityksiä VisitVaasan eli Vaasan seudun matkailu Oy:n toiminnanjohtajien järjestämän esittelypalaverin jälkeen. Opiskelijat ottivat yhteyttä paikallisiin matkailualan yrityksiin ja sopivat kuvaustilanteista ja paikoista.  Kuvaustilanteiden jälkeen he käsittelivät tai editoivat kuvamateriaalit ja lähettivät parhaimmat VisitVaasan käyttöön.

Keskeiset tulokset
  1. Yritystapaamisia ja verkostoituminen VaasaVisitin kanssa.
  2. Mainos- ja esittelykuvia ja -videoita Vaasan alueen matkailun edistämiseksi.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Suppailua ja valo- ja videokuvausta Vaasan lyseon lukion Mainoskuvauskurssilla

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Mainoskuvauskurssilla tehtiin yhteistyötä matkailualan yritysten kanssa Vaasan lyseon lukiossa

Lisätietoja

Vaasan lyseon lukio
Ulla Vapola
ulla.vapola@edu.vaasa.fi
5.2.2018

YliopistoTET

Turussa kehitettiin ja kokeiltiin kurssia, jonka aikana toteutettiin yliopistoTET ja järjestettiin yrittäjyysiltapäivä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Opiskelija sai itse valita tiedekunnan, mihin halusi tutustumaan. Tätä edelsi lyhyet yliopisto-opiskelijoiden pitämät tiedekuntien esittelyt, joiden aikana he myös kertoivat opiskelusta yliopistossa.  Opiskelijalähettiläät järjestivät opiskelijoille päivän yliopistolla, jossa vierailtiin mm. luennoilla, tutustuttiin yliopiston käytänteisiin ja opiskeluun. Tiedekunnat valikoituvat lukio-opiskelijoiden omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kurssiin sisältyi myös yrittäjyysiltapäivä. Lukio-opiskelijat hankkivat itse yrittäjäesittelijät tapahtumaan. He haastattelivat yleisötilaisuudessa yritysten edustajia ja järjestivät tarjoilut.

Opiskelijat osallistuivat yrittäjyysiltapäivän järjestelyihin ja toteutukseen sekä yliopisto TETiin.  Jatkossa on tärkeää, että opiskelijoilla on aito motivaatio tehdä yhteistyötä ja osallistua. Haasteena on myös se, miten saada tarjottua kurssia ja keskeisiä työelämävalmiuksia laajemmalle lukiolaisjoukolle. Malli toimii hyvin 5-15 opiskelijalle, mutta laajempi joukko on jo haastava.

Keskeiset tulokset
  1. Yliopistoyhteistyö kehittyi. Pysyvän mallin luominen.
  2. Opiskelijoille konkretisoitui paremmin omat jatko-opintohaaveet ja niiden realistisuus.
  3. Tutustuminen eri ammatteihin.
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

”Akateeminen vapaus, kasvava vastuu omasta opiskelusta sekä opiskelijaelämän henki”

Lisätietoja

Turun lukiokouilutus / Luostarivuoren lukio, Lyseon lukio
Mari Salminen ja Heidi Autero
etunimi.sukunimi@turku.fi
30.5.2017

TET-päivät jatko-opintopaikassa tai työpaikalla

Kaarinan lukiossa kehitettiin TET-malli, jonka tavoitteena oli tarjota kaikille toisen vuoden opiskelijoille mahdollisuus tutustua parin päivän ajan kevättalvella valitsemansa työpaikan tai jatko-opiskelupaikan toimintaan. Lukiolaiset saivat itse päättää, suorittavatko molemmat TET-päivä valitsemallaan työpaikalla tai oppilaitoksessa vai ovatko yhden päivän työelämässä ja toisen oppilaitoksessa. Suurimman hyödyn jaksosta saivat ne opiskelijat, jotka viettivät TET-päivät jatko-opiskelupaikkoihin tutustumalla.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Jaksolle osallistuneita 2. vuosikurssin opiskelijoita kannustettiin hankkimaan paikka yhdeltä tai useammalta korkeakoululinjalta ja/tai työyhteisöstä. Ensisijaisena tavoitteena oli, että opiskelijat saisivat tuntumaa korkeakouluopinnoista ja mahdollisesti löytäisivät itselleen hakuvaihtoehdon korkeakoulujen yhteishakua varten. Suurin osa halusi kuitenkin suorittaa harjoittelun ”klassiseen tyyliin” pelkästään yrityksessä tai yhteisössä. Paikkojen etsimisessä apuna olivat kontaktit Kaarinan yrittäjiin.

Lukiolaisten vastaanotto Kaarinan yrityksissä ja yhteisöissä oli pääosin positiivista. Oli kuitenkin selvästi nähtävissä, että ne opiskelijat, jotka eivät olleet harkinneet, mistä paikkaa etsivät, eivät raporttien perusteella myöskään olleet erityisen motivoituneita harjoittelusta. Korkeakoulujen suhtautuminen lukiolaisten yhteydenottoihin oli erittäin myönteistä. Varsinkin Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, jonne suuntasi peräti kahdeksan tettiläistä, oli suunnitellut tutustumisjakson ohjelman erittäin monipuoliseksi, helposti lähestyttäväksi ja lukiolaisen näkökulmasta houkuttelevaksi. Ne opiskelijat, jotka viettivät vähintään toisen päivän jatko-opiskelupaikassa olivat selvästi motivoituneempia kokonaisuudessaan.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijat saivat suhteellisen vapaasti valita, miten he TET-jaksonsa suorittivat. Myös korvaavia suorituksia jakson ulkopuolelta hyväksiluettiin suoritukseksi, mikäli oli selvästi osoitettavissa, että harjoittelu ei ollut palkallista työtä. Opiskelijoiden TET-raportit olivat oleellinen osa jakson onnistumisen arviointia ja pohja blogiin lisätyille artikkeleille. TET-raporttien pohjalta harjoittelujaksoa muokataan opiskelijaystävällisemmäksi (esim. TET-pankki).

Keskeiset tulokset

Opiskelijoiden palautteen pohjalta on selvästi nähtävissä, että TET-jakson aikana korkeakouluopintoihin tutustuneiden opiskelijoiden suhtautuminen  ylipäätään TET-jaksoon ja sen hyötyihin oli huomattavasti myönteisempää kuin niiden opiskelijoiden, jotka valitsivat ”klassisen” työelämään tutustumisen yrityksessä tai yhteisössä. Erityisen onnistunut TET-jakso oli niiden neljäntoista opiskelijan osalta, jotka jakoivat kaksipäiväisen jakson kahden eri korkea-asteen opiskelupaikan kesken. Kerätyn datan ja palautteen perusteella materiaaleja ja paikan etsimiseen tarkoitettuja työkaluja muokataan. Ensi kevään jaksoa varten on kerätty ”TET-pankki”, jonne luvan antaneet TET-paikat ovat antaneet yhteystietonsa opiskelijoiden yhteydenottoa varten.

Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

Kokemus mikä kokemus

Lue lisää opinto-ohjaajan kokemuksesta

Kaarinan lukion tet-jakso: Opon näkökulma

Lisätietoja

Kaarinan lukio
Sami Leivo
sami.leivo@kaarina.fi
10.5.2017

Asiakasprojektin toteuttaminen yrittäjyyskurssilla

Tampereella kokeiltiin kurssitoteutusta, jossa lukiolaiset vastasivat tiimeittäin yrityskumppanin antamaan tehtävään. Pilottikurssina toteutettiin Pirkanmaan osuuskaupan antama markkinointiprojekti, jonka tavoitteena oli lisätä nuorten asiakasomistajien määrää.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Pilottikurssina toteutettiin Pirkanmaan osuuskaupan antama markkinointiprojekti, jonka tavoitteena oli lisätä nuorten asiakasomistajien määrää. Kurssipalautteen mukaan antoi opiskelijoille uuden näkökulman yritystoimintaan.  Kurssimalli vakiinnutetaan myös muihin Tampereen lukioihin.

Keskeiset tulokset
  1. Yritysyhteistyö käytännössä
  2. Yrityksen kannalta arvokasta faktaa nuorten kulutustottumuksista
  3. Opiskelijakelijapalaute vanhempainillassa ”lukioajan paras kurssi”
Lue lisää käytännön kokemuksesta

Sammon keskuslukion yrittäjyyskurssilaisten kokemaa

Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus
Pentti Koivisto
pentti.koivisto@tampere.fi
13.2.2017

Mainoskampanja yritysasiakkaalle

Turussa lukiolaiset suunnittelivat ja toteuttivat Mediamaailma 2 -kurssilla Turun kaupungin matkailutoimiston kanssa Turku Touring -pyöräilyn mainoskampanjan. Tavoitteena oli houkutella perinteiseen pyöräilytapahtumaan enemmän nuoria ja perheitä. Projekti opetti tiimityötaitoja sekä oikean työn tekemistä oikealle asiakkaalle.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Asiakas tuli koululle pari kertaa ja opiskelijat pitivät yhteyttä asiakkaaseen. Kurssilla kehittyviä työelämätaitoja olivat: paineen sietokyky, joustavuus, tiimityötaidot ja muutokset. Haasteita olivat ohjelmistojen puute ja opiskelijoiden paineet. Opiskelijat tekivät itse kaiken, mutta opettaja asetti raamit.  Lisäksi pohditiin yhdessä suunnitelmien järkevyyttä. Käytännön kehittämisessä käytettiin apuna suullista itse- ja vertaisarviointia, opettajan antamaa arviointia ja asiakkaan antamaa palautetta.

Keskeiset tulokset
  1. Oikean työn tekeminen
  2. Tiimityö
  3. Oikea mainoskampanja
Lue lisää opiskelijan kokemuksesta

”Tämä on sitä reaalimaailmaa”

Lue lisää opettajan kokemuksesta

Mielikuvien mainoskampanja

Lisätietoja

Turun Klassillinen lukio
Mattus Alsi
etunimi.sukunimi@turku.fi
30.5.2017

Matematiikan yhteisen kurssin kehittäminen ViLLE-alustalla

Turussa kehitettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa Ville-oppimisympäristöön uudenlainen matematiikan ykköskurssi. Kurssilla sähköiset peruskäsitteiden harjoitustehtävät ja luonnontieteiden opiskelun pariin innostavat videot yhdistyvät tutoriaaleihin ja demokierroksiin sekä oppimisen etenemistä reaaliajassa seuraavan ja siitä palautetta antavan oppimisanalytiikan hyödyntämiseen. Tavoitteena oli sekä innostaa lukiolaisia valitsemaan pitkän matematiikan opinnot että löytää varhaisessa vaiheessa tukea ja apua matematiikan opiskeluun tarvitsevat opiskelijat. Kurssiin yhdistettiin myös vierailut Turun ammattikorkeakoulun tekniikan opiskelijoiden vetämiin toiminnallisiin työpajoihin.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Fysiikan kurssin aikana vierailtiin Turun ammattikorkeakoulussa sekä harjoiteltiin yhteisen matematiikan kurssin (MAY1) tehtäviä ViLLE-oppimisympäristössä.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Opiskelijat antoivat kurssin aikana palautetta ViLLE-tehtävistä.

Keskeiset tulokset
  1. ViLLE-kurssiympäristö matematiikan yhteiselle lukiokurssille MAY1.
  2. Ohjattiin opiskelijoita valitsemaan pitkä matematiikka lyhyen sijaan.
  3. Tunnistettiin tukea tarvitsevia opiskelijoita ja ohjattiin heitä matematiikan tukikurssille opintojen alkuvaiheessa.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

MAtematiikkaa ja fysiikkaa Villellä ja demoilla

Lisätietoja

Turun klassillinen lukio
Miia Anttila & Tero Koskinen
etunimi.sukunimi@turku.fi
13.2.2018

Business English – englantia insinööriopiskelijoiden kanssa

Tampereella kehitettiin ja kokeiltiin lukiokurssin ENA6 (Tiede, talous, tekniikka) ja ammattikorkeakoulun sähköinsinöörien englannin yhteinen kurssitoteutus. Tavoitteena oli  avata polku lukiolaisille seuraavan koulutusasteen kielenopetukseen, jonka pääpaino on työelämälähtöisempi ja enemmän suullisia taitoja painottava kuin perinteinen pakollinen lukiokurssi. Tavoitteena oli kehittää teoreettisen ja käytännöllisen kielenopetuksen yhdistelmä, jossa erilaiset opiskelijat eri vahvuuksilla hyötyvät yhdessä tekemisestä.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Lukiolaiset osallistuivat kerran viikossa ammattikorkeakoulun oppitunnille ja suorittivat ammattikorkeakoululla annettuja tehtäviä. Lisäksi kurssin aikana toteutettiin yritysvierailu paikalliselle teollisuuslaitokselle (Grid Solutions Oy).

Haasteina olivat eri kouluissa käytettyjen erilaisten opetusalustojen käyttäminen ja osittain myös aikataulujen yhteensovittaminen esim. lukiolaisten yritysesittelyjen tuottamisessa ja palauttamisessa ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaan. Näihin käytännön asioihin on syytä paneutua entistä enemmän kurssin mahdollisesti jatkuessa. Lukiolaiset tarvitsevat myös vielä enemmän kannustusta omatoimisuuteen tämän kaltaisella kurssilla.

Keskeiset tulokset
  1. Avattiin yhteistyö englannin opetuksessa lukion ja korkeakoulun välillä, tätä pyritään myös jatkamaan.
  2. Saatiin monipuolistettua pakollisen lukiokurssin sisältöä työelämälähtöisempään suuntaan sekä tutustutettiin lukio-opiskelijoita myös korkea-asteen vaatimiin työtapoihin.
  3. Luotiin kontakti myös paikalliseen yritykseen, jossa myös tulevat vierailut lienevät mahdollisia.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Business English -kurssi yhdessä koneinsinööriopiskelijoiden kanssa

Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus / Sammon keskuslukio
Hilpi Luukkonen
etunimi.sukunimi@tampere.fi
30.5.2017

Luonnontieteiden matematiikka

Turussa kehitettiin lukiokurssi, jolla Tutustuttiin matematiikkaan eri luonnontieteissä ja kuultiin tutkijoiden kokemuksia siitä, miten matematiikka siirtyy teoriasta käytäntöön.  Tavoitteena oli tarjota opiskelijoille tietoutta jatko-opintomahdollisuuksista luonnontieteiden parissa.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Kurssin sisältöä suunniteltiin Ilmatieteen laitoksen kanssa sekä tehtiin vierailu Ilmatieteen laitokselle.  Vierailulla oli luentoja säämalleihin liittyvästä matematiikasta mm. revontulien geometriasta ja revontuliin liittyvien ilmiöiden ennustamisesta. Ennen kurssin alkua ja kurssin aikana opiskelijoilta kysyttiin toiveita yhteistyökumppaneista ja aiheista. Lisäksi opiskelijoilta kerättiin palautetta kurssista.

Keskeiset tulokset
  1. Kurssi antoi opiskelijoille matemaattisia työkaluja luonnonilmiöiden mallintamiseen, mistä on hyötyä jatko-opinnoissa.
  2. Opiskelijat tutustuivat matematiikkaan luonnontieteiden taustalla.
  3. Opiskelijat kuulivat luonnontieteiden jatko-opintomahdollisuuksista.
Lue lisää opettajan kokemuksesta

Luonnonilmiöiden matematiikkaa

Lisätietoja

Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
Lauri Ruotsalainen
lauri.ruotsalainen@turku.fi
13.2.2018

Fysiikka lääketieteessä

Tampereella kehitettiin ja koeiltiin uutta fysiikan kurssitoteutusta, jonka tavoitteena oli kehittää yhteistyötä lukion opiskelijoiden ja lähialueen yritysten, korkeakoulujen ja sairaaloiden kanssa. Kurssin teemana oli lääketieteen fysiikka. Näin lukion loppuvaiheessa olevat opiskelijat tutustuvat sekä lääkärin ammattiin, että muihin ammatteihin, joissa fysiikan osaamista käytetään lääketieteeseen liittyen. Yhteistyökumppanit esittelivät tarjoamiaan palveluja, työmahdollisuuksia ja harjoittelupaikkoja.

Miten ja millaista yhteistyötä työelämän ja/tai korkeakoulujen kanssa konkreettisesti tehtiin?

Yhteistyö oli jaettu neljään osa-alueeseen:
1. Vierailut opiskelijaryhmänä yhteistyökumppaneilla (Silmäsairaala, Tampereen yliopistollisen sairaala TAYS Munuaiskeskus, TAYS sädehoito, Cafe Science-luento).
2. Ammattilaisten tapaaminen opiskelijaryhmänä (lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri, sairaalafyysikko).
3. Tutustuminen jatko-opintopaikkoihin pienryhmissä yhteistyössä opinto-ohjauksen kanssa (Jyväskylän yliopisto esittelyyn osallistuminen, Jatko-opintopäivät Tampere-talo).
4. Lääketieteen (tai fysiikan) ammattilaisen haastattelu yksilötehtävänä ja haastattelun esittäminen opiskelijaryhmälle.

Miten opiskelijat ottivat osaa käytännön kehittämiseen sen eri vaiheissa?

Ennen vierailuja ja ammattilaisten tapaamista opiskelijat valmistelivat pienryhmissä kysymyksiä vierailukohteeseen liittyen, jolloin niitä oli helpompi esittää paikan päällä. Vierailun jälkeen opiskelijat vastasivat kysymyksiin: Mitä opit? Mikä yllätti? Mikä oli / ei ollut hyödyllistä? Vierailukohteita arvioitiin myös numeroin ja sanallisesti kurssin loppupalautteessa.

Jatko-opintopaikkoihin tutustuessa opiskelijat saivat itse valita haluamansa jatko-opiskelupaikan ja tiedekunnan. Opiskelijat  etsivät itsenäisesti tarvitsemansa tiedot ja suunnittelivat etukäteen esim. nettiä apuna käyttäen mitä tietoja tarvitsevat ja tutustuivat jatko-opintopäivien aikatauluun.  Opiskelijat toimivat 2-3 hengen ryhmissä ja valmistivat jatko-opintopaikoista saaduista tiedoista posterit, jotka ripustettiin lukion fysiikan ja kemian luokkien siipeen myös muiden opiskelijoiden nähtäviksi.

Fysiikan tai lääketieteen ammattilaisen tai opiskelijan haastattelu toteutettiin opiskelijalähtöisesti. Jokainen opiskelija hankki itse oman haastateltavansa. Tämän jälkeen kaikkien haastateltavien tittelit koottiin yhteiselle sähköiselle alustalle esim. röntgenhoitaja, lääketieteen opiskelija. Kaikki kurssin opiskelijat kirjoittivat jokaisen haastateltavan alle kysymyksiä asioista, joita halusivat tietää. Tämän jälkeen jokainen opiskelija suoritti haastattelun ja esitteli sen luokalle. Lisäksi haastattelukysymyksistä koottiin PowerPoint-esitykset, jotka jäivät koulun fysiikan opettajien käyttöön myöhempiä kursseja varten. Haastateltavien nimiä ei käytetty koko prosessin aikana.

Keskeiset tulokset
  1. Opiskelijoiden kiinnostus erilaisia ammatteja ja jatko-opintopaikkoja kohtaan.
  2. Kontaktien luominen yhteistyökumppaneihin.
  3. Materiaalia ja kokemuksia myös Sammon keskuslukion valtakunnallisten fysiikan kurssien sisällön rikastuttamiseen esim. haastattelukoonnit ja posterit.
Lue lisää käytännön kokemuksesta

Sairaalafyysikko laskee algoritmeja ja pelastaa välillisesti ihmishenkiä

Lisätietoja

Tampereen kaupungin lukiokoulutus / Sammon keskuslukio
Salla Muukki
salla.muukki@tampere.fi
1.6.2017

Liitteet

Aikataulu
Haastateltavat
Kurssipalaute