Miksi Afrikasta kannattaa kiinnostua? Mikä on Suomen Afrikka-strategia ja miltä näyttää Suomen harjoittama kehitysyhteistyö? Millaista yhteistyötä korkeakoulut tekevät Afrikassa? Entä minkälainen markkina-alue maanosa on suomalaisille yrityksille?

Maanantaina 26.4.2021 järjestettiin Vaasan lyseon lukiossa osana Lukion työelämäkumppanit -hanketta Asiaa Afrikasta –paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin monipuolisesti erilaisia Afrikkaan liittyviä teemoja aina kehitysyhteistyöstä Afrikan sähköistämiseen ja biotaloudesta maanosan tulevaisuudennäkymiin. Vaasan yliopiston kanssa yhteistyössä suunniteltuun tapahtumaan osallistui useita alojensa asiantuntijoita: Aino Salmi ja Hanna Rinkineva Ulkoministeriöstä, Mika Välitalo Fingo ry:stä, Eija Laitinen Hämeen ammattikorkeakoulusta, Kenneth Widell Wärtsilästä sekä Leena Kunttu Vaasan yliopistosta. Lisäksi paneeliin osallistuivat myös Lyskan Unesco-killassa aktiivisesti toimineet abiturientit Frans Koivula ja Mimmi Eskelä, jotka toivat esiin nuorten näkökulmaa aiheeseen liittyen ja kertoivat omista kokemuksistaan Ugandan kehitysyhteistyöleirikoulussa.

Osallistujat korostivat, että maapallon tulevaisuuteen pystyy parhaiten vaikuttamalla erittäin nopeasti kehittyvään Afrikkaan ja tekemällä töitä maanosaan liittyvien aiheiden parissa. Tulevina vuosikymmeninä Afrikan väkiluku tulee kasvamaan todella nopeasti, ja vuosisadan loppuun mennessä maanosan väkiluvun arvioidaan ylittävän neljän miljardin ihmisen rajan. Nopean kehityksen lisäksi paneelissa painotettiin sitä, että maanosan vaikutus globaaliin kestävyyteen on kriittinen. Siksi onkin tärkeää, että me suomalaiset teemme yhteistyötä ja otamme aktiivisen roolin Afrikka-kysymyksissä paremman huomisen vuoksi.

Tapahtuma oli mielestäni mielenkiintoinen ja antoisa. Panelistit avasivat mainiosti ja monialaisesti Afrikan merkitystä nyt ja tulevaisuudessa, ja sitä, miten me yksilötkin voimme lähteä mukaan vaikuttamaan maailmaan.

Teksti: Joonatan Pöntinen

Kuvat: Mika Jokiaho