Miksi jamit?

Miksi jamit?

 

Edu Game Jamien idea syntyi puolivahingossa. Entinen kollegani ja hyvä ystäväni oli houkutellut minut keväällä 2018 osallistumaan Hämeenlinnan ITK-päivillä järjestettäviin jameihin, joihin kaivattiin nimenomaan opettajia mukaan. Yhdessä pelikonsolin kanssa kasvaneena ja intohimoisena pelaajana en paljoa suostutteluja kaivannut. 

Game Jamien idea on yksinkertainen: kyseessä on yhteisöllinen työskentely- ja ajanvietemuoto, jota ennen kaikkea peliharrastajat ja alan ammattilaiset käyttävät. Osallistujat eli “jammaajat” muodostavat tiimejä omien vahvuuksiensa mukaan: ihanteellisessa tiimissä olisi  ainakin yksi peliohjelmoinnin osaaja, yksi graafikko, joku joka vastaa käsirkirjoituksesta ja pelin sisäisestä tarinasta sekä heitä, jotka voivat tuottaa äänisisältöä peliin. Yhdessä tiimi lähtee liikkeelle nollasta ja pyrkii annetussa ajassa (joka voi olla mitä tahansa tunnista aina kahteen vuorokautee) suunnittelemaan, valmistelemaan ja hiomaan valmiiksi kokonaisen peli – yleensä joko mobiiliin tai selaimeen, mutta myös lauta-, kortti- tai liikunnalliset pelit ovat täysin mahdollisia jamituksen kohteita. Jameilla tärkeintä on ennen kaikkea yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen, luova itsensätoteuttaminen ja ideointi sekä hauskanpito. 

Edu Game Jameilla vastuussa pelisuunnittelusta ovat opiskelijat ja pelien teemoja voidaan pyrkiä ohjeistamaan esimerkiksi opetuskäyttöön soveltuviksi: tiimi voi vaikkapa suunnitella yksinkertaisen klikkipelin, jossa oikeita molekyylikaavoja yhdistelemällä täytyy saada aikaan toimivia yhdisteitä. Oikein yhdistelemällä pelaaja saa pisteitä ja pääsee eteenpäin, väärien ainesten yhdistämisestä seuraa räjähdys ja peli päättyy. 

Lukion työelämäkumppanit -hanke antoi erinomaiset puitteet kokeilla jamien järjestämistä osana lukio-opintoja. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa lukio-opintonsa päättäneiden siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään antamalla sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita lukio-opintojen jälkeen tarvitaan sekä luomalla yhteistyöverkostoja korkeakoulujen ja yritysten kanssa jo lukio-opintojen aikana. Aiemmin mainitsemani kollega, Riikka Aurava, työskentelee tätä nykyä tutkijana Tampereen yliopistolla, ja oli Growing Mind -tutkimushankkeensa puolesta innokas osallistumaan järjestelyihin. Yhdessä tutkijakollegansa Mikko Meriläisen kanssa he toivat jameille kaivattua yliopisto- ja tutkimusyhteistyötä. Kun mukaan saatiin vielä suomalaisen pelijamiskenen uranuurtaja Finnish Game Jam Ry alkoi paketti olla kasassa. Yhdistyksen puheenjohtaja Annakaisa Kultima antoi kullanarvoisia ohjeita jamien keskeisiin työskentelytapoihin sekä yleisesti tapahtuman organisointiin. Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun opiskelija Christina Lassheikki täydensi tiimiä teknisellä osaamisella ja hänen avustuksellaan opiskelijat saivat ensikosketuksensa pelimoottorin käyttöön. 

Pelaamiseen liittyy paljon ennakkoluuloja ja minulle esitettiin paljon epäileviä kysymyksiä: siis tuletteko te koululle viikonlopuksi pelaamaan? Miten tämä pelaaminen liittyy mihinkään kursseihin? Mitä opiskelijoiden sitten muka olisi tarkoitus oppia? Itse kertaalleen jameihin osallistuneena saatoin vain todeta, että oppimista tapahtuu huomattavasti enemmän, kuin etukäteen uskoisi. Pelimekaniikan opiskelu vahvistaa loogista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä sekä vaatii tarkkaavaisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Tarinan kuljettaminen vaatii ymmärrystä syy-seuraussuhteista, terävöittää kielen käyttöä ja auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia käyttäjälähtöisesti. Yhdessä tiimin kanssa työskenteleminen taas vahvistaa yhteistyötaitoja, vastuunkantoa sekä järjestelmällisyyttä. Ja koko ajan piinaavasti lähestyvä aikaraja testaa paineensietokykyä, tiimipelaamista sekä kykyä varasuunnitelmien keksimiseen ja käyttöön ottoon. Kun aikaa on rajallisesti täytyy olla valmis luopumaan jostain ja tunnustaa, että tällä kertaa tuli haukattua liian suuri pala. Ja joskus myös se, että peli ei valmistukaan, saattaa olla se kaikkein opettavaisin kokemus. 

Laura Apell

Turun klassillinen lukio

Comments are closed.