Olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Vaasan lyseon lukiossa. Olen samalla myös Lukion työelämäkumppanit -hankkeen kehittäjäopettaja. Näin ollen tarkoituksena oli luoda yhteistyömuotoja sellaisen yrityksen kanssa, joka vastaisi hyvin äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä. Yhteistyöyritykseksi valikoitui vaasalainen Mainostoimisto C2 Oy.

Yritysyhteistyöprojekti toteutettiin äidinkielen ja kirjallisuuden kurssilla 2. Se on lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnattu kurssi. Yritysyhteistyö alkoi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien vierailulla mainostoimista C2 Oy:hyn. Se käynnistyi yrityksen keskeisten työntekijöiden ja tilojen esittelyllä. Sen jälkeen yrityksen johtaja esitteli meille työtapojaan, työntekijöiden taustoja ja tehtyjä mainoksia. Aloimme myös suunnitella yhteistyömuotoja ja aikataulua. Yhteistyömuodoksi valikoitui monista ideoista mainosvideon tekeminen.

Mainosvideoprojekti alkoi koululla luennolla, johon tuli kaksi C2:n mainossuunnittelijaa kertomaan mainoksen teosta. Siellä käytiin läpi mainoksen keinoja, tavoitteita ja mainostermejä. Näihin yhdistettiin käytännön esimerkkejä toteutuneista mainoksista eri yrityksille. Luento oli muodoltaan interaktiivinen: mainossuunnittelijat avasivat mainoksen keinoja ja tavoitteita yhdessä meidän opiskelijoidemme kanssa. Luennolla myös pohjustettiin tulevaa mainosvideon tekoa. Kerrottiin jo hiukan sen sisällöstä ja aikataulusta.

Mainosvideoprojekti jatkui oppitunneilla. Se toteutettiin kolmen eri opettajan oppitunneilla. Aluksi opettajat vielä kertasivat mainoksen keinoja ja tavoitteita. Sen jälkeen opiskelijoille annettiin ryhmittäin tehtäväksi laatia videomuotoinen mainos omasta oppilaitoksesta. Tämä työ aloitettiin ideariihellä. Opiskelijat saivat ryhmissä tuoda esille erilaisia mainosideoita. Niistä ryhmä valikoi toteutuskelpoisimman suunnitelman ja alkoi työstää sitä. Mietittiin sopivia keinoja toteuttaa se. Pohdittiin, millaisia kuvallisia keinoja käytetään, Mietittiin, millaista puhetta tai tekstiä yhdistellään liikkuvaan kuvaan, jotta saataisiin mahdollisimman tehokas ja vaikuttava lopputulos. Kun suunnitelma oli valmis, ryhmä lähti toteuttamaan kuvaamista. Joku ryhmä kuvasi oppilaitoksen sisätiloissa (luokassa, opettajainhuoneessa, ruokalassa jne.) Osa ryhmistä kuvasti videon osittain koulun pihalla.

Työskentelyä motivoi se, että yritys C2 oli luvannut palkita parhaimman videon. Opiskeluryhmissä olikin selvästi nähtävillä innokas ”pöhinä”. Syntyi melkein kilpailua siitä, mikä ryhmä onnistuisi tekemään parhaimman videon.

Mainosvideon teossa päädyimme yhdessä yrityksen kanssa sellaiseen lopputulokseen, että emme etene tekniikka edellä vaan palkitaan nimenomaan paras idea. Näin erilaiset oppijat ja erilaiset käytettävissä olevat laitteet eivät asettaneet opiskelijoita epätasa-arvoiseen asemaan. Täten videot olivat tekniseltä toteutukseltaan monenlaisia: osa oli kuvattu yhdellä otolla, ja jotkut videot olivat ammattitasoa leikkauksineen.

Kun videot olivat valmiita, ne lähetettiin C2-yritykselle katsottavaksi. Yritys valitsi parhaimman videon ja palkitsi sen. Palkintona oli voittajaryhmän osallistuminen yhteen mainosprojektiin. Ryhmä sai seurata itse tapahtumapaikalla mainoksen kuvaamista.

Tällaisen projektin kautta opiskelijoista näki vähän erilaisen puolen. Joku, joka ei niin tavallisella oppitunnilla loistanut, näyttikin itsestään huiman osaajan puolen valmiissa mainosvideossa. Tämä oli opettajallekin silmiä avaava kokemus.

Näimme projektin mielekkääksi. Se sopi yhteen oppiaineen tavoitteiden kanssa ja toi mielekkyyttä tavalliseen koulutyöhön. Myös yrityselämä kävi tutuksi. Opiskelijat näkivät, millaisia ammattimahdollisuuksia mainosten tekeminen tarjoaisi hyvinkin monien koulutusalojen kautta. He myös tutustuivat siihen, millaista työskentely mainosyrityksessä on. Vähin anti ei ollut myöskään se, että saimme vaihtelua normaaliin tuntityöskentelyyn. Opiskelijat pääsivät itse tekemään asioita, mikä oli vaihtelua tavanomaiseen lukiotyöskentelyyn. Yksi ryhmä totesikin viimeisellä tunnilla: ”Tämä oli tosi kivaa. Toivottavasti tällaista on uudestaankin!”

Teksti ja kuvat: Terhi Tyynelä, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, Vaasan lyseon lukio.