Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukiossa (TSYK) käynnistettiin lokakuussa 2018 tiedetutor-toiminta. Tiedetutoreiksi pyydettiin toisen vuosikurssin luonnontiedelinjalla opiskelevia nuoria, joilla olisi aikaa ja halukkuutta auttaa muita lukiolaisia kerran viikossa luonnontieteiden opiskelussa koulupäivän päätteeksi ns. tiedekahvilassa. Mallia tiedetutorointiin saatiin Etu-Töölön lukiosta, jossa tiedetutorointia on harjoitettu jo useiden vuosien ajan.

Turun Suomalaisen yhteiskoulun tiedekahvila toimii ruokalan kabinetissa joka tiistai klo 14.35 alkaen. Tiedetutorit tarjoavat osallistujille kahvia ja teetä sekä pikkupurtavaa. Viihtyisän tilan ja leppoisan tunnelman toivotaan tuovan opiskelijoita paikalle. Tiedekahvilaan ei tarvitse ilmoittautua, vaan sinne voi tulla silloin kun itselle aikatauluihin sopii ja kun tarvetta yhdessä opiskeluun ja vaikeiden asioiden hahmottamiseen ilmenee.

Haastattelin TSYK:n lukion Annia, Tomia ja Venlaa, jotka ovat olleet tiedetutoreina toiminnan alusta saakka. He kertoivat, että toiminnan keskeisenä tavoitteena on auttaa muita opiskelijoita, joilla on haasteita matematiikassa ja luonnontiedeaineissa. Toiminta on tarkoitettu lähinnä ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille. Toiminta on ollut heidän mielestään mukavaa ja rentoa. Tavoitteena on ollut tarjota lukiolaisille matalan kynnyksen paikka, jossa apua opiskeluun saa helposti muilta nuorilta. Konkreettisena hyötynä tiedetutorina toimimisesta saa yhden lukiokurssin. Paikalla on oltava 38 tuntia.

Tiedetutoreiden mielestä lukioissa olisi tarvetta erityisopetukselle. Esimerkiksi Turussa toimii vain kaksi lukioiden erityisopettajaa, joten resurssia erityisopetukseen olisi kasvatettava. Lukiolaisten mukaan lukioiden ryhmäkoot ovat usein suuret. Tällöin opiskelijan voi olla vaikea saada apua opettajalta ja yksilöllistä avun tarvetta ei välttämättä huomata. Tukiopetusta voi saada ehkä tunnin ennen koetta, ja tämä ei opiskelijoiden mielestä ole tarpeeksi. Erityisesti matematiikka voi olla haastavaa, sillä sitä pitää ymmärtää – pelkkä lukeminen ja pänttääminen eivät riitä. Tiedetutorit haastavat opettajat suunnittelemaan lukiokurssit siten, että huomioitaisiin paremmin erilaiset oppijat. Yksi opiskelumenetelmä ei välttämättä sovi kaikille. Nuoret toivovat lisäksi, että kursseilla eriyttämistä tapahtuisi sekä ylös- että alaspäin. Nykytilanteessa toiset putoavat kyydistä ja toisia liian hidas etenemisvauhti turhauttaa. Haastattelemani tiedetutorit toivovat lisää resursseja nuorten tukemiseen lukio-opiskelussa. Tiedekahvila vastaa osaltaan erityisopetuksen tarpeeseen, mutta yksinään se ei tietenkään riitä.

Tiedekahvilassa on joulukuisena iltapäivänä paikalla Samuli ja Nima, jotka kertovat olevansa tyytyväisiä tiedekahvilan toimintaan. He tulivat paikalle valmistautumaan kemian ylioppilaskirjoituksiin. Heidän mukaansa yhdessä opiskelu on hyödyllistä; kun neuvoo toista, niin samalla oppii itsekin. Kun paikalla on muita opiskelijoita, niin se motivoi itseäkin tarttumaan kirjaan. He arvostavat myös ilmaista kahvi- ja teetarjoilua ja kuvailevat tiedekahvilaa kirjastonomaiseksi opiskelutilaksi. Nima ja Samuli kiittelevät myös tiedekahvilan rentoa tunnelmaa, jonka ansiosta Nima on tullut paikalle kaikkina kertoina, kun tiedekahvila on ollut auki. 

Tiedekahvilan ohjaavana opettajana toimii luonnontiedelukion koordinaattori Lauri Ruotsalainen, joka innostui tiedetutoroinnista kuultuaan Etu-Töölön lukion mallista matemaattisten aineiden opettajien liiton koulutuspäivillä. Lauri on mukana Steam Turku –hankkeessa, jonka puitteissa toiminta päästiin käynnistämään. Opettajan rooli tiedekahvilatoiminnassa on hänen mukaansa saada opiskelijoita mukaan toimintaan, tiedottaa toiminnasta sekä auttaa tiedetutoreita käytännön järjestelyissä. Lauri kertoo, että opiskelijoiden tuen tarve on vaihteleva; toiset tarvitsevat paljon tukea, toiset eivät juuri lainkaan. Matematiikan opiskelu vaatii aikaa ja pohtimista. Joskus asioiden pohtiminen yhdessä muiden kanssa auttaa asioiden selvittämisessä. Tiedekahvila on paikka, jossa voi ratkoa tehtäviä yhdessä kavereiden kanssa, tiedetutoreiden avustuksella. Laurin toiveena on, että tiedekahvilasta muotoutuisi pysyvä osa TSYK:n lukion toimintaa ja opiskelijoille hyödyllinen tuen muoto. Sekä tiedetutorit että opettaja suosittelevat tiedekahvilatoiminnan levittämistä eri lukioihin. ”Tarvitaan vain asiasta innostuneita opettajia ja opiskelijoita”, Lauri rohkaisee.

Anu Lampinen

Kirjoittaja toimii Turun Suomalaisen yhteiskoulun lukiossa psykologian, uskonnon ja filosofian opettajana.