Ajankohtaista, Kehittäminen, Yleinen

Päätimme aloittaa syksyyn orientoitumisen tällä kertaa kirjaamalla syksyn tehtäviä yksitellen muistilapuille. Kirjoitimme projektipäällikkö Kilpisen kanssa kynä sauhuten lappuja ja kohottelimme kulmiamme toistemme kasvaville lappupinoille. Viimein aloimme purkaa ja ryhmitellä eteemme syntyneitä pinoja.

Ihan ensimmäisenä oli ilo huomata, että kesälomasta huolimatta mieliimme oli painunut pääosin ihan samoja juttuja. Kun lajittelu ja ryhmittely jatkui, ilo alkoi pienoisesti hiipumaan. Viimeistään aikataulutusvaiheessa nimittäin kävi selväksi, että jo seuraava neliviikkoinen tulee olemaan melkoista haippakkaa pelkästään tämän hankkeen kehittämistehtävissä.

Tältä se nyt kuitenkin näyttää. AAVA-hankkeen syksyn tärkeimmät kehittämistehtävät aikataulutettuina ja vastuittain jaettuna. Tervetuloa syksy!

– projektikoordinaattori Salonen

Ajankohtaista, Yleinen

sähköasentajaMielipiteitä AAVA-hankkeessa tarjottavista koulutuksista on kysytty vuoden 2016 aikana opiskelijoilta, työttömiltä työnhakijoilta, työelämän ulkopuolella olevilta ja työnantajien edustajilta.  Hankkeen kohderyhmän kysely toteutettiin alkuvuodesta 2016 ja työelämälle suunnattu kysely kesällä 2016. Kohderyhmän kyselyyn vastauksia saatiin 1461 ja työelämän kyselyyn vastauksia 47 kappaletta.

Avoimet opinnot kiinnostavat

Kyselyn saatekirjeessä kerrottiin mistä hankkeessa on kyse ja kysymysten vastausvaihtoehdoissa pyrittiin tuomaan esiin sellaisia sisältöjä, joista saisi selkeän kuvan mahdollisista, myöhemmin tarjolle tulevista avoimista opinnoista. Kun kohderyhmältä kysyttiin minkälainen avoin koulutustarjonta heitä kiinnostaa yli 40 % vastaajista ilmoitti kiinnostuksensa ammatillisiin tutkintoihin tai niiden osiin. Kolmasosa vastaajista toivoi ammatillista erikoisosaamista täydentäviä opintoja ja neljäsosa ns. osaamiskortteja (työturvallisuus, tuli- tai hygieniapassi jne) ja TVT-taitoja. Alle viidesosa vastaajista oli kiinnostunut ammatillista kieliopinnoista, yleisistä kieliopinnoista, opiskelutaitoja- tai työnhakutaitoja parantavista kursseista, opinto-ohjauksesta ja ammatillisiin opintoihin tutustumisesta. Kaiken kaikkiaan yli 55 % kohderyhmän kyselyyn vastanneista on kyselyn perusteella kiinnostunut avointen opintojen opiskelusta ja vastaavasti vain n. 5 % ei ollut lainkaan kiinnostunut opinnoista.

toimistoKyselyssä kartoitettiin myös minkälaiset opiskelumuodot kohderyhmää kiinnostivat eniten. Yli puolet vastaajista koki,  että opettajajohtoinen lähi- ja etäopiskelu sopii heille parhaiten. Opettajajohtoinen etäopiskelu taas oli selkeästi vähiten toivottu opiskelumuoto. Kohderyhmän kyselyyn vastanneista 70 % oli työttömiä työnhakijoita, lähes 25 % opiskelijoita ja loput työssä tai työpaikan ulkopuolella.

Työelämän ja kohderyhmän mielipiteet kohtaavat

Kysely avoimista opinnoista lähetettiin myös kaiken kaikkiaan noin 2200 työelämän edustajalle. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 47 kappaletta. Suurin osa vastauksista saatiin pienistä, alle 10 työntekijän yrityksistä. 11 vastaajaa edustivat tukku- ja vähittäiskauppaa (ml. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus), kuusi kuljetusta- ja varastointia, viisi rakentamista, viisi teollisuutta ja loput kaksikymmentä monipuolisesti muita aloja. Yli puolet työelämän vastaajista piti tärkeänä tai melko tärkeänä mahdollisuutta suorittaa avoimia opintoja. Lisäksi työelämän edustajista yli kolme neljäsosaa piti tärkeänä tai melko tärkeänä mahdollisuutta suorittaa ammatillisia tutkintoja tai sen osia, suomen kieltä (vieraskielisille), mahdollisuutta hankkia ammatillista erikoisosaamista ja suorittaa osaamiskortteja.  Lisäksi, puolet työelämän edustajien kyselyyn vastanneista olivat kyselyn perusteella kiinnostunut avoimesta koulutustarjonnasta myös oman henkilökunnan osaamisen kehittämisen näkökulmasta.

työturvallisuusVaikka työelämän edustajille lähetetyn kyselyn vastaajamäärä jäi melko kauas sille asetetusta tavoitteesta, positiivista oli huomata että työelämän edustajien näkemykset avointen opintojen sisällöstä vastasivat hankkeen kohderyhmän toiveita. Kun tähän vielä yhdistetään hankkeen pilottivaiheeseen valitut toteutettavat avoimet opinnot, voidaan melko turvallisesti sanoa että olemme AAVA-hankkeessa oikealla asialla!

Pilottivaiheessa kurssitarjontaan saadaan mm. kieliopintoja, yrittäjyystaitoja, työelämätaitoja, valokuvausta ja hoitotyön turvallisuutta.

Ajankohtaista

AAVA-hanketta tarvitaan kehittämään koko toisen asteen koulutusta

Hanketyö on matka yhteiseen tavoitteeseen

Pitkäaikaisen ja monien eri toimijoiden muodostaman hankkeen hahmottaminen vaatii aikaa. Nyt se on todellakin selvinnyt, kun olen itse pakertanut hankkeen parissa koko syksyn ja kevään.

Kun tulin itse mukaan syyskuussa 2015, ensimmäiset viikot ja jopa kuukaudet kuluivat lähinnä hankkeeseen tutustumiseen. Lukulistalla oli tietenkin hankesuunnitelma ja koko Moodlessa sijaitseva AAVA-sivusto. Aikaa meni tutkiskeluun, kertaamiseen, eri lomakkeisiin tutustumiseen ja tietysti keskusteluun.

Hanketyöskentely onkin paljolti neuvottelua, ideoiden terävöittämistä muiden kanssa. Kun hanke on laaja ja siinä on paljon toimijoita, kaipaavat omat hahmotelmat kanssa-ajattelijoita. Ajatukset muokkautuvat, kun ne sanotaan ääneen ja kirjataan.

Vaihe vaiheelta hankkeeseen on tullut lisää toimijoita, mikä palvelee kokonaisuutta ja tasoittaa raja-aitoja. Syksyn ensimmäinen palaveri oman projektiryhmän olikin paitsi hämmentävä myös innostava kohtaaminen. Hämmennystä tuotti aluksi oman roolin hahmottaminen. Innostusta herätti puolestaan keskustelu muiden ryhmäläisten kanssa ja kokouksessa virinnyt vuorovaikutus, joka on projektin edetessä vain tiivistynyt.

Eri oppilaitoksissa käytetään erilaista käsitteistöä, ja koko vuoden syklikin hahmotetaan eri tavoin. Omassa koulussani puhutaan tunneista, viikoista ja jaksoista, toisaalla puhutaan puolestaan osaamispisteistä.  Hanke vaatiikin paljon neuvottelua, yhteydenottoja, erilaisten roolien, tavoitteiden ja toimintamuotojen yhteensovittamista, jotta aikanaan päästään yhteiseen tavoitteeseen. Tämä prosessi on käynnissä koko ajan. Saattaa vaikuttaa oudolta, mutta kun lopputuloksesta ei ole vielä tietoa, tuntuu jatkuva käynnissäolo hankkeen tuskaisimmalta osalta. Yhteensovittaminen on kuitenkin ison ajattelutyön ja järjestämisen tulos, eikä se edetessään anna tekijöilleen rauhaa.

Syyslukukausi on lyhyt, ja kevät on rientänyt vieläkin nopeammin. Välillä mielen on saattanut vallata tunne, ettei mitään saada aikaiseksi. Muutamaan kertaan se on lausuttu ääneenkin. Sainkin viime lync-tapaamisessa hyvän neuvon: punaisen langan hahmottamiseksi on tärkeää, että tapaamisista pidetään päiväkirjaa. Työtuntien seuraamisen lisäksi kannattaa merkitä muistiin, mitä on tehnyt.

Uusi piristävä vaihe alkoi helmikuussa, kun kehittäjäopettajat tapasivat.  Omakin tehtäväkenttäni laajeni kerralla, kun mukaan tuli opettajatiimi, jolla on suuri määrä ideoita hankkeen kehittämiseksi. Nyt täytyy vain miettiä, miten eri oppilaitosten ideat saatetaan yhteen. Kaikkien mukana olevien oppilaitosten tavoite on kuitenkin sama: yhteinen toimijuus, josta saada paras ja opiskelijoiden valmistumista edistävä hyöty.

 

Riikkamarja Autio

Turun iltalukion lehtori

Aava-hankkeen projektiryhmän jäsen