AAVA:n kehitystyö on astunut seuraavalle askelmalle nyt kun avoimia opintoja esittelevän sivuston 1. versio alkaa valmistua. Kehittäjäopettajien toimittamia kurssikuvauksia viedään tarjottimelle ja samaan aikaan hiotaan vielä niin teknistä toteutusta kuin visuaalista ilmettäkin. Sitten onkin kohderyhmän mahdollisuus sanoa sanottavansa niin sivuston sisällöstä kuin ulkoasustakin. Prototyypin pilotointi alkakoon! Projektipäällikkö Kilpinen
Kehittäjäopettajat ja projektiryhmä kokoontuivat Turun ammattikorkeakoulun lehtorin Maija-Liisa Aronpään johdolla pohtimaan, miten konkreettisesti osallistaa opiskelijoita avointen opintojen kehittämiseen. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että kokemus osallisuudesta tehostaa motivaatiota, lisää oppimista ja sitoutumista opiskeluun. Ja vähentää tietty syrjäytymistä ja osattomuuden kokemusta. Mutta miten osallistaa opiskelijoita, jotka haluavat opiskella ”sillai kun te opettajat olette miettineet” erään opiskelijan sanoin.
Kun opiskelijalle asetetaan hänelle sopiva tavoitetaso, lisätään valinnanvapautta, mahdollistetaan onnistumisen kokemukset ja tuetaan omien unelmien saavuttamisessa, olivat asioita, joiden nähtiin lisäävän käytännössä osallisuutta. Opiskelutoverien uskottiin olevan avainasemassa opintojen loppuun saattamisen kannalta. Uskomusta tuki kouluttajien kokemukset siitä, että hyvin verkkokursseilla ryhmäytyneet opiskelijat myös suorittivat kurssin loppuun toinen toisiaan tsempaten.
Päivän päätteeksi päällimmäiseksi jäi kysymys, miten osallisuutta lisätään ja ryhmän merkitys oppimiselle otetaan huomioon avointen opintojen toteutuksessa. Se tuli selväksi, että osallisuus riippuu meistä – millaisia menetelmiä käytämme ja miten paljon olemme valmiit antamaan valtaa ja vastuuta opiskelijoille itselleen?
Projektipäällikkö Kilpinen
Kokemusten ja ideoiden jakamista hankeyhteistyön tehostamiseksi
AAVA-hankkeen koulutustarjonta-työryhmän kevään iso tavoite on saavutettu: eri oppilaitosten koulutustarjonta on koottu yhteen ja tehty näkyväksi kaikille hankkeessa mukana oleville. Työryhmän säännölliset Lync-neuvottelut ovat pitäneet hankkeeseen kuuluvaa tärkeää keskustelua yllä. Pienissä osissa edeten on päästy kohti laajaa tavoitetta ja kevään aikana esiin nousseet ideat ovat johtaneet toteutukseen.
Hankkeen tavoitteen kannalta olennaista onkin, että tärkeä välitavoite on saavutettu. On luotu koulutustarjonnan malli, kokeilutarjotin, jota voidaan syksystä 2016 alkaen alkaa käyttää. Nyt hankkeen kaikki toimijat tietävät, minkälaista koulutusta eri oppilaitoksissa tarjotaan.
Toki tarjontaa hiotaan vielä. Eri kursseja sovitetaan edelleen yhteensopiviksi. Yhteisissä tapaamisissa mietitään, miten kurssit voivat palvella tutkinnon osien suorittamista. Toisaalta karsitaan tarpeettomia päällekkäisyyksiä.
Huhtikuinen projektiryhmän ja ohjausryhmän tapaaminen yhteisen sopimusmallin kehittämiseksi oli yksi loppukevään keskeisistä tavoitteista. Workshopissa päästiin laajasti keskustelemaan siitä, mitä yhteisessä sopimisessa pitää ottaa huomioon ja minkälaisia periaatteita noudatetaan hankkeen kokeiluvaiheessa.
Workshopissa oli mukana oppilaitosten rahoituksesta vastaavaa henkilökuntaa. Sen ansiosta päästiin läheisesti tarkastelemaan, minkälainen yhteinen sopimusmalli voisi olla. Raha on toiminnan keskeinen edellytys, minkä vuoksi oli olennaista päästä pohtimaan, mitkä kurssit voisivat olla maksullisia. Iltapäivän aikana mietittiinkin, onko hankkeen aikana ylipäätään järkevää järjestää maksullista koulutusta.
Kevään tärkeimpiä tavoitteita onkin konkretisoida ne tavoitteet, joita yhteinen sopimusmalli vaatii. Mallin saavuttaminen edellyttää vielä paljon hankkeen toimijoiden yhteistä keskustelua sekä luonnollisesti keskustelua eri talojen sisällä. Olennainen tavoite on, että oppilaitosten hallinto olisi valmis siihen, että syksyllä 2016 päästäisiin kokeilemaan yhteisen tarjottimen kokeilumallia.
Toukokuun alussa myös aavalaiset pääsivät mukaan Sujuvat siirtymät –ohjauksen teemaseminaariin. Laivaseminaarina toteutettu tapahtuma kokosi paikalle valtakunnallisesti laajan joukon Sujuvat siirtymät –verkoston ja Opetushallituksen ohjaushankkeiden toimijoita ja johtoa. Keskustelu kävi vilkkaana ja ajatuksia vaihdettiin.
Mielenkiintoisten alustusten ja keskustelua herättäneiden työryhmäkeskustelujen lisäksi ajatuksia vaihdettiin myös tauoilla. Luovaa ajattelua harjoitettiin runoja kirjoittamalla, joissa yhteisenä aiheina olivat hanketyössäkin tärkeät käsitteet, kuten esimerkiksi yhteistyö, poluttaminen. Runot synnytettiin teeman mukaisesti yhteistyössä ryhmissä.
Erityisen ylpeä olen siitä, että juuri opiskelijat valitsevat valitsivat suosikikseen runon, jossa oli myös AAVAssa mukana olevia koordinaattoreita. Kaiken kaikkiaan seminaarista jäi paljon ajatuksia vietäväksi työpaikalle. Omat ajatukseni sanoitti aamiaispöydässä kollega Oulusta: ”Hanketyö on ennen kaikkea asennekasvatusta.”
Raisiossa 9. toukokuuta 2016
Riikkamarja Autio
AAVA-hankkeen koulutustarjonta-työryhmän jäsen
Aava-workshopissa hiottiin yhteistä tarjotinta
Ajatuksia hankkeen sopimusmallia kehittäneestä workshopista 20.4.2016
Aava-hankkeen toimijat kokoontuivat huhtikuun lopussa pohtimaan yhteisen tarjottimen sopimusmallia. Kun keskustellaan sopimuksista, mietitään samalla aina myös rahoitusta. Resurssit olivatkin yksi keskustelunaiheista. Laaja-alainen aihe koski ennen kaikkea projektin organisoinnin reunaehtoja, minkä vuoksi projekti- ja ohjausryhmäläisten lisäksi paikalla myös eri oppilaitosten johtoa.
Avoimesta tarjonnasta on eri oppilaitoksissa erilaisia variaatioita. Yksi asia on kuitenkin yhteinen: avoimella yhteisellä tarjottimella tarjottavan opetuksen ei tarvitse olla reaaliaikaista eikä sen myöskään tarvitse olla riippuvaista ajasta ja paikasta.
Tarjonnan avoimuus koskee ennen kaikkea opiskelijoille tarjottavia etuja. Oppilaitoksilla täyttyy olla yhteiset välineet, yhteensovitettavia opintojen osia ja yhteinen rekisteri, johon opintosuoritukset tallentuvat.
Opintojen vastaavuudet: keskiössä opiskelijan eteneminen
Workshopissa todettiin, että opintosuoritusten pisteyttäminen täytyy saada hankkeen aikana yhtenäiseksi. Opiskelijan etenemisen kannalta on olennaista, että hänen opintosuorituksiaan, niiden laajuutta ja vastaavuutta, voidaan arvioida kaikissa niissä oppilaitoksissa, joihin opiskelija siirtyy täydentämään opintojaan.
Myös markkinointitekstit ja ohjeistukset on mietittävä tarkasti. Opintojen vastaavuuksien täytyy olla niin opiskelijoille kuin ohjaajille selviä jo ennen kurssin suorittamista.
Resurssien rajaaminen: opinnot maksullisia vai maksuttomia?
Eri toimijoiden yhteinen tavoite on, että itse hankkeen aikana ei liikultella rahaa. Toisin sanoen myös opinnot olisivat hankkeen aikana maksuttomia.
Tosin vielä ei tiedetä, kuinka laaja tarjonta tulee olemaan. Se määrittelee lopullisen päätöksen opintojen maksupolitiikasta. Esimerkiksi kurssin arvioinnin täytyy olla automaattista. Maksuttomuudelle ei ole esteitä, kun opiskelija voi itseohjautuvasti suorittaa avoimen tarjottimen opintoja.
Jokaisella hankkeessa olevalla oppilaitoksella on myös omaa päätäntävaltaa. Oppilaitos tuottaa kurssit oman järjestelmänsä mukaan ja vastaanottava taho määrittelee opintojen laajuuden.
Tuntimäärät ja opintopisteet eivät toisin sanoen sulje pois toisiaan. Vastaavuuksia täytyy kuitenkin miettiä ja laskea suoritusajan ja opintopisteiden vastaavuudet.
Oppilaitokset sopivat avoimesti keskenään, mitä tarjottimessa on: avoin tarjotin on hankkeessa olevien oppilaitosten yhteinen tavoite ja opintojen vastaavuudet täytyy miettiä tarkasti etukäteen.
Yhteinen tavoite on kuitenkin selvä. Tuleva yhteinen tarjotin on toisen asteen koulutukseen tervetullut ja välttämätön lisä.
Raisiossa 24.4.2016
Riikkamarja Autio
AAVA-hankkeen projektiryhmän jäsen
AAVA-hanketta tarvitaan kehittämään koko toisen asteen koulutusta
Hanketyö on matka yhteiseen tavoitteeseen
Pitkäaikaisen ja monien eri toimijoiden muodostaman hankkeen hahmottaminen vaatii aikaa. Nyt se on todellakin selvinnyt, kun olen itse pakertanut hankkeen parissa koko syksyn ja kevään.
Kun tulin itse mukaan syyskuussa 2015, ensimmäiset viikot ja jopa kuukaudet kuluivat lähinnä hankkeeseen tutustumiseen. Lukulistalla oli tietenkin hankesuunnitelma ja koko Moodlessa sijaitseva AAVA-sivusto. Aikaa meni tutkiskeluun, kertaamiseen, eri lomakkeisiin tutustumiseen ja tietysti keskusteluun.
Hanketyöskentely onkin paljolti neuvottelua, ideoiden terävöittämistä muiden kanssa. Kun hanke on laaja ja siinä on paljon toimijoita, kaipaavat omat hahmotelmat kanssa-ajattelijoita. Ajatukset muokkautuvat, kun ne sanotaan ääneen ja kirjataan.
Vaihe vaiheelta hankkeeseen on tullut lisää toimijoita, mikä palvelee kokonaisuutta ja tasoittaa raja-aitoja. Syksyn ensimmäinen palaveri oman projektiryhmän olikin paitsi hämmentävä myös innostava kohtaaminen. Hämmennystä tuotti aluksi oman roolin hahmottaminen. Innostusta herätti puolestaan keskustelu muiden ryhmäläisten kanssa ja kokouksessa virinnyt vuorovaikutus, joka on projektin edetessä vain tiivistynyt.
Eri oppilaitoksissa käytetään erilaista käsitteistöä, ja koko vuoden syklikin hahmotetaan eri tavoin. Omassa koulussani puhutaan tunneista, viikoista ja jaksoista, toisaalla puhutaan puolestaan osaamispisteistä. Hanke vaatiikin paljon neuvottelua, yhteydenottoja, erilaisten roolien, tavoitteiden ja toimintamuotojen yhteensovittamista, jotta aikanaan päästään yhteiseen tavoitteeseen. Tämä prosessi on käynnissä koko ajan. Saattaa vaikuttaa oudolta, mutta kun lopputuloksesta ei ole vielä tietoa, tuntuu jatkuva käynnissäolo hankkeen tuskaisimmalta osalta. Yhteensovittaminen on kuitenkin ison ajattelutyön ja järjestämisen tulos, eikä se edetessään anna tekijöilleen rauhaa.
Syyslukukausi on lyhyt, ja kevät on rientänyt vieläkin nopeammin. Välillä mielen on saattanut vallata tunne, ettei mitään saada aikaiseksi. Muutamaan kertaan se on lausuttu ääneenkin. Sainkin viime lync-tapaamisessa hyvän neuvon: punaisen langan hahmottamiseksi on tärkeää, että tapaamisista pidetään päiväkirjaa. Työtuntien seuraamisen lisäksi kannattaa merkitä muistiin, mitä on tehnyt.
Uusi piristävä vaihe alkoi helmikuussa, kun kehittäjäopettajat tapasivat. Omakin tehtäväkenttäni laajeni kerralla, kun mukaan tuli opettajatiimi, jolla on suuri määrä ideoita hankkeen kehittämiseksi. Nyt täytyy vain miettiä, miten eri oppilaitosten ideat saatetaan yhteen. Kaikkien mukana olevien oppilaitosten tavoite on kuitenkin sama: yhteinen toimijuus, josta saada paras ja opiskelijoiden valmistumista edistävä hyöty.
Riikkamarja Autio
Turun iltalukion lehtori
Aava-hankkeen projektiryhmän jäsen
Me koulutustarjotin-työryhmän jäsenet, Tarja, Tuike ja Jaana, pähkäilimme tovin jos toisenkin sen äärellä, miten AAVA:n opintokokonaisuudet tulisi kuvata koulutustarjottimen markkinointisivulla. Antti koulutustarjottimen teknisen toteutuksen asiantuntijana esitti meille visaisia kysymyksiä, joita selvittää. Yhtä mieltä olimme siitä, että asiakas haluaa pikaisella silmäyksellä tietää, mitä hän opintokokonaisuudesta saa. Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että voimme luvata, että avointen opintojen suorittamisen kautta hankittu osaaminen myös tunnistetaan ja tunnustetaan. Koulutuksen kentällä on nykyään myös paljon kaupallisia toimijoita, jotka tarjoavat maksullisina samansisältöisiä kursseja ja siksi onkin tärkeää miettiä, miten erotumme lähtökohtaisesti heistä. Mietittäväksemme vielä jäivät mm. linjaukset siitä, kuvataanko opintojen laajuus kursseina, opintopisteinä, opiskeluaikana vai osaamisena.
Koulutustarjotin-työryhmä
Hankkeen kehittämistyössä on otettu uusi askel nyt, kun innostuneet pilottiopettajat ovat alkaneet kehittämään opintokokonaisuuksia avoimelle koulutustarjottimelle. Mitä avoimuus käytännössä tarkoittaa ja kenelle opintokokonaisuudet suunnataan, on visainen kysymys, johon opettajat tarvitsevat yhden jos toisenkin juttutuokion projektiryhmäläisten kanssa. Pähkinä purtavaksi opettajille itselleen ovat ne pedagogiset verkko- ja etäopetuksen ratkaisut, joilla homma hoidetaan käytännössä.
Terveisin Jaana Kilpinen, projektipäällikkö
Hankkeen tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa koulutustarjontaa innovatiivisella
tavalla kehittämällä ja kokeilemalla maakuntarajat ylittävää avointa oppimisympäristö- ja koulutustarjotimallia, joka mahdollistaa opiskelijan joustavan opiskelun eri oppilaitoksissa riippumatta oman kotikunnan tai paikallisen oppilaitoksen tarjonnasta. Sen avulla opiskelija voi hankkia joustavasti sellaista osaamista, jota hän ja työelämä tarvitsevat.
Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret ja aikuiset,
a) jotka ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella
b) jotka ovat aiemmin opintonsa keskeyttäneet tai riskissä keskeyttää opinnot
c) joilla on aikaisempaa osaamista, mutta haluavat kehittää itseään ja/tai parantaa asemaansa työnhakijana
d) jotka haluaisivat ja pystyisivät laaja-alaisten tutkintojen suorittamiseen tai
e) joilla ei ole valmiuksia koko tutkinnon suorittamiseen.
Lisäksi kohderyhmänä ovat oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä muut nuorten ja aikuisten ohjauksesta vastaavat tahot.